Kuntauudistus palveluja turvaamaan

Perjantai 17.2.2012 klo 12:00

Kuntarakenteen uudistus on hallituksen konkreettisin keino vastata pitkän aikavälin kestävyyshaasteeseemme. Maassamme on tällä hetkellä 336 kuntaa, joista ainakin joka kolmas joutuu vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin vuoteen 2020 mennessä. Talousongelmat koskettavat jossakin mittakaavassa jokaista maamme kuntaa lähivuosina. Keskimääräinen veroprosentti nousee 26 prosenttiin tai kuntien velka nousee kahdeksankertaiseksi sopeutustavasta riippuen. Samalla kuntien erot kasvavat merkittävästi ja sen myötä suomalaiset joutuvat yhä eriarvoisempaan asemaan ja eritasoisempien palvelujen piiriin.

Kuntauudistuksessa ei ole kysymys hallituksen pullistelusta, vaan palvelujen turvaamisesta tosiasioiden valossa. Jos emme kuntauudistukseen kykene, olemme huomattavasti pahempien valintojen edessä. Rakenteiden uudistaminen ja hallinnon keventäminen on paljon parempi vaihtoehto kuin palveluista karsiminen, mikä vaikuttaisi kielteisesti heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin, toiminta- ja työkykyyn.

Kuntalaiselle ei ole merkitystä sillä, missä kunnantalo on, vaan sillä missä on lähin koulu, päiväkoti, terveyskeskus tai vanhusten palvelutalo. Lähipalvelujen turvaamisesta voidaan myös sopia kuntien yhdistymissopimuksessa Oulun malliin. Parasta olisi jos kuntauudistukseen voitaisiin yhdistää lähipalvelut turvaava lainsäädäntö.

Vuoteen 2020 mennessä kuntatyöntekijöistä joka kolmas eläköityy. Vahvemman kuntarakenteen avulla halutaan varmistaa työvoiman saatavuus myös niille alueille, joissa työvoima seuraavan vuosikymmenen aikana loppuu käytännössä lähes kokonaan.