Hyvää kesää!

Maanantai 28.6.2010 klo 9:01

Pitkän kevätistuntokauden ja työntäyteisen talven jälkeen on aika käydä kesälomalle. Kesään kuuluu monta mukavaa asiaa, joissa kaikissa parasta on se, että saa olla oman perheen kanssa.

Kesälomaan kuuluu sekin, että pyrin viettämään aikaa tässä koneen äärellä mahdollisimman vähän. Niinpä myös blogini jää kesälomalle ja kirjoittelen seuraavan kerran blogia elokuussa.

Toivotan sinulle, ystäväni, levollista ja siunattua kesää!

Hetemäen työryhmä esittää muutoksia verotukseen

Maanantai 21.6.2010 klo 13:16

Verotuksen uudistamista pohtinut ns. Hetemäen työryhmä on antanut esityksensä tänään. Työryhmä esittää yritysverokannan laskemista nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin, pääomaveron nostamista 30 prosenttiin sekä verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

Yritysverokannan muutoksella pyritään siihen, että yrittäjät eivät muuttaisi ansiotulojaan pääomatuloiksi. Miten käy, jos yrittäjät eivät näe mahdollisuutta saada riittävää tuottoa riskilleen? Yrittämisen kynnys nousee ja riskinottohalu pienenee. Yrittäjyyteen liittyy aina riski ja pääomasijoitukset yrityksiin vähentyvät, jos riskille ei ole mahdollisuutta saada myös tuottoa. Osinkojen tiukka kaksinkertainen verotus on uhka yrittäjyydelle ja yritysten kehittämiselle.

Työn verottaminen on maassamme ankaraa. Olisi hyvä, jos sitä pystyttäisiin alentamaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ansiotulojen verotusta on kevennetty mittavasti viimeiset kymmenen vuotta, ja samalla on syöty pohjaa kuntataloudelta ja kuntien tuottamilta palveluilta. Jos hinta on tämä, en kannata. Kuntien valtionosuuksia tulee pystyä tulevaisuudessa ennemminkin korottamaan. Hetemäen työryhmä esittää 2 miljardin tuloveronkevennyksiä. Veronkevennysten esittäminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tuntuu kyllä velkataakka huomioon ottaen muutenkin aika käsittämättömältä. 

Kulutuksen verottamisen kiristäminen merkitsee käytännössä hintojen nousua. Hankalinta tämä on pienituloisille, joille hintojen kohoaminen merkitsee entistä suurempia vaikeuksia tulla toimeen, ostaa ruokaa ja lääkkeitä, maksaa sähköä ja vuokraa. Jos hintoja korotetaan välillisen verouksen kautta, on samalla pidettävä huoli siitä, että kaikkein pienituloisimmat (maassamme elää köyhyysrajan alapuolella jo 700.000 suomalaista, joista 150.000 on lapsia) saavat vastaavasti lisää tukea. Toinen vaihtoehto on kohdentaa tuloveronkevennystä vahvimmin alimpiin tuloluokkiin.

Uskonnonopetus uhan alla

Tiistai 15.6.2010

Opetusministeriö asetti työryhmän pohtimaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa, ja työryhmä esittää muutoksia mm uskonnonopetukseen. Uskontoa opetetaan tällä hetkellä 11 vuosiviikkotuntia ja osa tästä on tarkoitus muuttaa yleisen etiikan opetukseksi. Näillä oppitunneilla on tarkoitus pohtia työryhmän esityksen mukaan eri katsomuksille yhteisiä arvoja ja ihmisyyttä. 

Suomi velkaantuu nopeasti

Keskiviikko 9.6.2010

Tänään käsiteltiin eduskunnassa valtiontalouden kehyksiä vuosille 2011-2014. Velkaa otetaan joka vuosi reilusti lisää ja korkojen lähtiessä nousuun taloutemme on kestämättömällä pohjalla. Hallitus ei aio laittaa talouttamme kuntoo, vaan siirtää ikävät päätökset seuraavalle hallitukselle.

Ihmetystä herätti myös vasemmisto-opposition toiminta. Kymmenien miljardien lisäysesitykset tässä taloudellisessa tilanteessa osoittavat niiden tekevän pelkkää vaalityötä. Vastuuttomilla esityksillä on toki hyvä leveillä vaalikentillä ja paneeleissa, mutta ei lisävelka voi olla keino rahoittaa näitä uudistuksia. Pitäisikö velkaantua kymmenen miljardin vuosivauhdin sijaan reilu 30 miljardia joka vuosi? Esityksiä rahoittamisesta ei tuttuun tapaan näkynyt.

Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa valtiolla oli velkaa lähes 70 miljardia euroa. 10 miljardin lisäys vuosittain johtaa velan kasvamiseen siten, että vuoteen 2015 mennessä velkaa on jo 60 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Vasemmisto-opposition vauhdilla velkaa olisi aika nopeasti yli 100 prosenttia. Vaalipelin sijaan pitäisi uskaltaa katsoa silmiin talouden realiteetteja ja asettaa tavoitteeksi valtiontalouden tasapaino, jotta rahaa riittäisi tulevaisuudessa myös palveluiden tuottamiseen.

Raamattu vs porno

Perjantai 4.6.2010 klo 15:52

Vapaa-ajattelijat järjestivät tänään Kolmen sepän patsaalla Helsingissä mielenilmaisun, jossa he vaihtoivat Raamattuja ja hengellistä kirjallisuutta pornolehtiin. Tätä vaihtokauppaa he perustelivat sillä, että maailma olisi paljon rennompi paikka jos ihmiset vaihtaisivat pyhät kirjansa pornoon. 

Hyväksyvätkö todella vapaa-ajattelijat tämän suuntaisen profiloitumisen suhteessa seksuaalisuuteen? Ei pornolehtien edustama seksuaalisuus ole jotakin tavoiteltavaa ja hyvää. Vapaa-ajattelijoiden pitäisi pystyä haastamaan Raamatun arvot jollakin aivan toisen tason kilpailijalla.

Yhdistämisideologiaa

Maanantai 31.5.2010

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti viikonloppuna ympäristöministeriön lakkauttamista ja toimintojen siirtämistä osaksi "omaa ministeriötään". Hallituksen yksi pääideologioista on ollut erilaisten toimintojen ja yksiköiden kuten esimerkiksi oppilaitosten, hätäkeskusten tai kuntien yhdistäminen. Yksi ministeriöyhdistäminen sopisi hyvin jatkoksi.

Kaikissa yhdistämisissä näkisin mieluiten palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamisen ja paranemisen tärkeimpänä motiivina. Kysymys kuuluu, paraneeko palveluiden laatu ja tulokset ministeriöitä yhdistämällä. Pelkäänpä, että toisen ministeriön alaosastona ympäristöasiat jäisivät entistä huonommalle tasolle. Valitettavasti tätä samaa lopputulosta on nähty monessa muussakin yhdistämisessä.

Kaunis ja saastunut Itämeri

Perjantai 28.5.2010

Matkasimme eilen laivalla Suomesta Ruotsiin ja jälleen ihastelin ikkunasta saariston kauneutta. Saaristo on valtavan kaunis kivikallioluotoineen, kauniine vehreine saarineen ja lintuineen. Nautin, ja samalla kuitenkin surin mielessäni sitä, että Itämeri on maailman saastunein meri. Meidän oma meremme. 

Ensi vuonna tarjolla ei oota

Tiistai 25.5.2010 klo 22:29

Kaupunginhallitus päätti maanantaina ensi vuoden talousarvion raamista ja budjetin laatimisohjeista kaupungin toimialoille. Tiukkaa tulee olemaan, tappiota tehdään melkein 20 miljoonaa, vaikka kunnallisveroprosenttia nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä. Kasvuprosentti toimialoille on todella pieni, eikä edes sisällä tulevia palkankorotuksia.

Ensi vuonna jaetaan niukkuutta toimialoilla ja ne joutuvat jälleen sopeuttamaan toimintojaan. Kouluverkkoon liittyviltä esityksiltä tuskin vältytään ja muutkin palveluverkot ovat tarkastelun alla. Toisaalta ei velkaakaan enempää pitäisi ottaa. Tänä ja ensi vuonna velkaannutaan reippaasti lisää, eikä hyvältä näytä vuosi 2012:kaan. Suorastaan hirvitti talousjohtajan madonluvut. Kunnissa on kohta tarjolla lisää ei oota.

Vauvoille tasa-arvoa

Perjantai 21.5.2010

Olin tänään Sosiaali- ja terveysministeriössä puolueiden kuulemistilaisuudessa koskien vanhempainvapaajärjestelmän kehittämistä. Tilaisuudessa kaikki puolueet saivat esitellä omia tavoitteitaan vanhempainvapaajärjestelmästä ja minä tietenkin esittelin kristillisdemokraattien tavoitteet.

Tilaisuudessa kävi ilmi, että kaikki muut puolueet ovat kannattamassa 6+6+6 -järjestelmää. Järjestelmä tarkoittaa sitä, että vanhempainvapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden pituiseen jaksoon, joista yksi on kiintiöity vain isän käytettäväksi.

Miksi ihmeessä eduskunnan pitäisi päättää, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitamaan lasta? Kannatan vanhempainvapaan pidentämistä ehdottomasti, mutta valinta vapaan pitäjästä täytyy jättää perheille. Ei kaikilla isillä ole mahdollisuutta jäädä kotiin, eikä kaikilla lapsilla ole perheen arkeen osallistuvaa isää. Nämä lapset häviäisivät tässä mallissa ja saisivat nauttia vain 12 kuukautta oman vanhemman kotihoidosta, kun muille tätä parasta vauva-aikaa annettaisiin 18 kuukautta. Aikuisten tasa-arvotavoitteet jyräävät mallissa pienten vauvojen tasa-arvon.

Pääsykokeet luovat mahdollisuuksia

Tiistai 18.5.2010

Olin koko peruskouluaikani ja lukiossakin keskitason oppilas. Kokeista tuli yleensä 7 tai 8 ja keskiarvo oli 8 molemmin puolin. Lukion ylioppilastodistuksen yleisarvosanakin oli keskimmäinen eli C.

Sitten iski halu päästä kauppakorkeakouluun. Minun papereilla ei sinne olisi ollut mitään asiaa ilman pääsykokeita. Puolet sisään otettavien määrästä otettiin pelkän pääsykokeen perusteella ja puolella mukaan laskettiin pääsykoe ja lähtöpisteet.

Pääsin sisään, koska pärjäsin pääsykokeessa. Tutkinnon selvitin aivan hyvin arvosanoin reilussa neljässä vuodessa. Nyt opetusministeriössä suunnitellaan uudistusta, jossa pääsykokeet jätettäisiin pois ja sisään pääsevät valittaisiin pelkkien papereiden perusteella.

Tiedän olevani puolueellinen kun sanon, että huono uudistus! Samalla puolustan niitä, jotka aikuistuvat liian myöhään ja joita kaiken mahdollisen opiskelu ei lukioiässä kiinnosta, mutta löytäessään oikean alan ovat valmiita tekemään valtavasti työtä päästäkseen sitä opiskelemaan.

Ydinvoimaa vai ei?

Sunnuntai 16.5.2010 klo 13:55

Katselin lauantai-iltana poikani kanssa hänen lempiohjelmaansa Avaraa luontoa. Tämänkertainen dokumentti kertoi Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeisestä luonnosta tuolla pahimmalla laskeuma-alueella, joka on suljettu ihmisiltä vielä jopa vuosisatoja. Alueelle oli kulkeutunut monipuolinen eläimistö, jopa hyvin harvinaiset eläimet olivat ottaneet sen kodikseen.

Eläimet olivat hyvässä suojassa pahimmilta vihollisiltaan ihmisiltä, sillä kukaan ei alueella käynyt  eikä myöskään metsästänyt radioaktiivisia eläimiä syödäkseen. Luonto näytti kukoistavalta ja eläimet hyvinvoivilta.
Vaikka alue on erittäin pahasti saastunut yli kaksikymmentä vuotta sitten,  jotenkin toivoa herättävää oli nähdä, että elämä jatkuu siellä edelleen.

Eduskunnan ydinvoimapäätösten alla on tarpeen katsoa tällaistakin ohjelmaa. Kristillisdemokraattien tavoitteena on säästää merkittävästi energian kulutusta, käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa, luopua uusiutumattomista energianlähteistä, saavuttaa energiaomavaraisuus ja täyttää vasta näiden jälkeen mahdollisesti puuttuva osa uudella ydinenergialla.

Eskari pakolliseksi?

Tiistai 11.5.2010

Lastentarhanopettajaliitto otti kantaa sen puolesta, että esikoulu säädettäisiin pakolliseksi kaikille kuusivuotiaille. Tai oikeastaan se otti kantaa siihen, ettei koulua tule aloittaa jo kuusivuotiaana vaan panostaa mieluummin enemmän esikouluun. Lastentarhanopettajaliitto korosti, että lasten kehitys kulkee hyvin eri tahtiin 6-8-vuotiaana, eivätkä kuusivuotiaat ole vielä läheskään kaikki koulukypsiä. 

Ammattikorkeakouluverkko karsinnan kohteena

Maanantai 10.5.2010 klo 14:22

Opetusministeriö aikoo supistaa maamme ammattikorkeakouluverkkoa reippaasti nykyisestä. Ministeriön tavoitteena on lakkauttaa seitsemän ammattikorkeakoulua. Tämän karsinnan jälkeen ammattikorkeakouluja olisi yhteensä 18. Karsinnan tarvetta on ministeriön mukaan erityisesti Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Kun ammattikorkeakouluverkkoa luotiin 1990-luvulla, taustalla vaikuttivat työelämä- ja koulutustarpeiden lisäksi vahvasti aluepoliittiset seikat. Vaikka karsimiselle olisi tarvetta on aluepoliittiset seikat pidettävä edelleen tarkasti mielessä.

Pankit kantamaan vastuuta

Torstai 6.5.2010

Olisi vastuutonta jättää Kreikka uppoamaan, mutta on myös kohtuutonta, jos tietoisesti riskillä annetut pankkilainat turvataan pankeille täysimääräisesti takaisin. Rahoitusmaailman sananlasku sanoo, että pienestä lainasta vastaa lainanottaja, suuresta lainasta lainanantaja ja järjettömän suurista vastaa veronmaksaja. Juuri näin on nyt käymässä ja valtavassa mittakaavassa. Rahoitusmarkkinat haluavat vapauden toimia aivan kuten haluavat, ja vastustavat kiihkeästi kaikkea sääntelyä. Tosipaikan tullen ne kuitenkin pyytävät valtiot apuun ja rahoitusmarkkinoiden vapaus tulee kalliiksi tavalliselle kansalle. Näin tapahtui viime lamassa Suomessa, ja näin on tapahtumassa jälleen.

Olen yksinkertainen ihminen ja ajattelen yksinkertaisesti. Jos rahoituslaitokset ovat ottaneet tietoisia riskejä antaessaan vuosia Kreikalle lainoja yli sen maksukyvyn, rahoituslaitosten tulee kantaa siitä myös vastuuta. Olen lasteni kanssa moneen kertaan korostanut sitä, että vapauden käsipuolessa tulee aina vastuu. Ne kulkevat rinta rinnan. Jos vapautta haluaa, on kannettava omien valintojen seuraukset. Rajat luovat lasten elämään turvallisuutta, sitä samaa voidaan luoda rahoitusmaailman rajoilla. Jos markkinatalous pääsee täysin jylläämään, vastuu kaatuu kuitenkin valtioiden syliin. Eikö olisi viisaampaa kantaa tämäkin "vanhemman" vastuu jo etukäteen?

Liikaa avoimia kysymyksiä

Maanantai 3.5.2010

Hallitus antoi tänään esityksensä Kreikan tasavallalle annettavasta lainasta. Hallitus esittää 1,6 miljardin lainan antamista Kreikalle tavoitteenaan euroalueen vakauden turvaaminen ja epävakauden leviämisen estäminen euroalueen muihin maihin. Tavoitteena on myös käsitellä asia eduskunnassa nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa.

Mahdollisimman nopeasti tehtävät päätökset ovat harvoin parhaita päätöksiä. Yleensä moni asia jää selvittämättä, keskustelematta, päättämättä. Nyt olisi syytä laittaa jäitä mallioppilaan hattuun, ja pohtia vähän pidemmälle tätä ratkaisua. Olisiko esimerkiksi syytä keskustella siitä, miten toimitaan seuraavan kriisiin joutuvan maan kohdalla? Jaetaanko taas sama velkataakka talousasiansa hyvin hoitaneiden maiden kesken? Kuinka moneen vastaavaan summaan maallamme on varaa? Tai mikä on maksimisumma, joka voidaan toisten maiden pelastamiseksi kantaa vaarantamatta omaa toimeentuloamme? Pitäisikö ensin katsoa, lähtevätkö muut maat kantamaan vastuuta ja kuinka monelle hartialle vastuu todellisuudessa jakaantuu?

Lainapäätöksestä johtuva lisämeno Suomelle katetaan ottamalla lisää velkaa, ilman vakuuksia. Miten lainan antaminen vaikuttaa Suomen omiin korkoihin? Miten paljon talousvaikeuksissa ja oman velkaantumisensa kanssa painiva Suomi voi lainata muille, kun takaisinsaamisesta ei ole mitään takuita? Miksi ei tyydytä takaukseen, jossa todellinen velallinen olisi Kreikka itse? Mitkä ovat vaikutukset maamme talouteen, jos vuonna 2013 Kreikka ei pystykään lyhentämään velkojaan? Keskusteltava olisi sekin, miten pitkälle ollaan mukana euroalueessa, mikäli kriisi leviää. Avoimia kysymyksiä on liikaa. Lainapäätöksestä ei tule tehdä hallituksen arvovaltakysymystä vaan yhteinen mahdollisimman punnittu ja järkevä ratkaisu.

Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti...

Lauantai 1.5.2010

Kreikan talouskriisi näyttää todella pahalta. EU on lainaamassa tässä vaiheessa Kreikalle 30 miljardia euroa ja IMF 15. Suomen osuus tästä on noin 500 miljoonaa. Todellinen tarve on arvion mukaan 120-150 miljardin välissä. Kreikan omien lainojen korko on noussut jo 15 prosenttiin ja se tulee tarvitsemaan valtavasti lisälainaa pelkistä koroista selviämiseen.

Kaatuvatko seuraavaksi Espanja EU:n syliin, sitten Portugali ja sen jälkeen Irlanti ja Iso-Britannia? Miten paljon EU, ja miten paljon Suomi voivat tukea muita ottamalla lisää lainaa, jota ei todennäköisesti saa takaisin ainakaan kymmeneen seuraavaan vuoteen, jos koskaan? Asiantuntijat sanovat, että kaikki muut vaihtoehdot ovat vielä huonompia.

Kun maamme vaipui edelliseen lamaan 1990-luvun alussa, eduskunta teki todella kipeitä leikkauksia ja säästötoimenpiteitä. Moni suomalainen ei ole selvinnyt niistä vieläkään. En usko, että silloin osattiin tehdä juuri oikeita leikkauksia, sillä laman maksoivat sosiaaliturvan varassa olevat ja lapsiperheet. Mutta säästötoimenpiteet purivat ja talous saatiin tasapainoon.

Jos Kreikka saa ensin lainaa EU:lta ja sitten vasta IMF:ltä, Kreikalle annettavalle lainalle on laitettava tiukat ehdot. Maan on itse laitettava asiansa kuntoon ja luotava luottamus uudelleen. Muuten lainan antaminen vain siirtää maan totuuden hetkeä ja antaa aikaa siirtää kipeitä ratkaisuja edelleen.

Hämeen kansanedustajien äänestykset Reumasairaalan kysymyksessä

Torstai 29.4.2010 klo 18:11

Heinolan Reumasairaalaa koskeva välikysymysäänestys oli tänään eduskunnassa. Selvitin uteliaisuuttani, miten Hämeen vaalipiirin kansanedustajat äänestivät. Tässä äänestystulos:

Reumasairaalan puolesta äänestivät:

Päivi Räsänen (kd)
Tarja Filatov (sd)
Jouko Skinnari (sd)

Reumasairaalaa vastaan äänestivät:

Juha Rehula (kesk)
Risto Autio (kesk)
Sirkka-Liisa Anttila (kesk)
Kirsi Ojansuu (vihr)
Timo Heinonen (kok)
Kalle Jokinen (kok)

Äänestyksestä olivat poissa:

Tuija Nurmi (kok) (oli läsnä istunnossa)
Ilkka Viljanen (kok)
Satu Taiveaho (sd)
Johannes Koskinen (sd)
Matti Kauppila (vas)

Yllätys on, että vain kolme edustajaa äänesti sairaalan säilyttämisen puolesta ja kuusi vastaan. Ja erikoista on sekin, että poissaolo oli näin yleistä. Jopa 51 kansanedustajaa oli tänään poissa äänestyksistä. Toivottavasti todellisesta syystä, eikä siksi ettei uskaltanut äänestää, niin kuin oikeaksi koki.

Opettajille nimikesuoja

Torstai 29.4.2010

Eilen paljastui ensimmäinen valeopettaja. Kuvaamataidon opettajana yläkoulussa toiminut nainen oli ehtinyt toimia opettajana jo kymmenen vuotta, ennen kuin totuus paljastui. Nainen oli väärentänyt tutkintotodistuksensa ja häntä epäillään petoksesta.

Opettajien kohdalla tilanne on vähän toisenlainen, kuin lääkäreillä. Lääkäreillä on oma rekisterinsä, josta heidän koulutuksensa voi käydä tarkastamassa, ja viime syksyn kohujen jälkeen näin varmasti tehdäänkin. Opettajaksi voi sen sijaan itseään tituleerata aivan kuka tahansa, eikä asiaa voi luotettavasti tarkastaa mistään rekisteristä.

Opettajille tulisi luoda nimikesuoja ja vastaava rekisteri kuin hoitoalallakin on. Opettajan titteliä käyttävällä olisi tällöin aina myös opettajan pätevyys, ja sen voisi luotettavasti tarkastaa. Opettajan pätevyydestä olisivat todennäköisesti kiinnostuneita koulun henkilökunnan lisäksi myös lasten vanhemmat.

Hämeenlinnan OKL Tampereelle?

Tiistai 27.4.2010

Oulun yliopistossa tehtiin hiljattain päätös lakkauttaa Kajaanin Opettajankoulutusyksikkö ja keskittää kaikki opetus Ouluun. Samaa on valmisteltu myös Hämeenlinnan OKL:en kohtaloksi - koulutus siirrettäisiin tässä tapauksessa Tampereelle.

Päätös on seurausta ministeriön aiemmista linjauksista keskittää kaikkea koulutusta suurempiin yksiköihin säästöjen aikaansaamiseksi. Sama keskittäminen aloitettiin ensin ammattikorkeakouluissa ja nyt vuorossa ovat yliopistot. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun Heinolan yksikkö siirrettiin Lahteen väkisin. Mikään muu päätös ei ministeriölle kelvannut.

Vanhasen molempien hallitusten politiikka on ollut kaikessa maakuntakeskuksia tukevaa ja muita syrjivää. Hallitus on keskittänyt mm. poliisin, verottajan, oikeuslaitoksen toimipisteitä sekä työ- ja elinkeinopalveluita maakuntakeskuksiin, ja vienyt samalla elinvoimaa ja tulevaisuuden edellytyksiä pienemmiltä keskuksilta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eri yksiköiden sijoittamista eri puolille maata on aiemmin pidetty perusteltuna aluepoliittisista syistä. On haluttu pitää pienempiäkin kaupunkeja elinvoimaisina ja vetovoimaisina niin nuorille opiskelijoille kuin hyvinkoulutetulle opettajakunnallekin perheineen. Samalla on saatu sekä välittömästi, että välillisesti työllistettyä iso joukko pienemmän kaupungin väkeä. Minun mielestäni nämä perustelut ja tavoitteet ovat voimassa edelleen.

Oikeudenmukainen tuen määrä

Maanantai 26.4.2010