Kiitosten aika

Maanantai 18.4.2011 klo 19:25

Lämmin kiitos kaikille kampanjassani mukana olleille ja kaikille 1862 äänestäjälleni! Kiitokset Ari, Minnat, Killi, Tanja, Essi, Jakke, Tommi, Tuomo, Hessu, Mervi, Armi ja kaikki muutkin osaaamistaan ja aikaansa uhranneet! Oma äänimääräni oli upea ja varakansanedustajan titteli on mukava saavutus. Tosin titteli ei kyllä käytännössä merkitse mitään = ) Vain jos Päivi Räsänen päättäisi luopua paikastaan, silloin hänen paikkansa tulisi minulle.  

Työ jatkuu uudistuneen eduskuntaryhmän kanssa. Meille tuli kolme uutta kansanedustajaa, valitettavasti neljä myös jäi pois ryhmästämme. Mutta toivotan tervetulleiksi Joukon, Peterin ja Saulin. Yhdessä ryhdymme pikaisesti työhön. Edessä on haastava hallituksen muodostaminen ja toivottavasti olemme siinä mukana loppuun saakka. 

Blogini jää nyt vaalilomalle. Loman pituudesta en tiedä - kohtahan voi taas tulla jotakin todella tärkeää, joka pitää jakaa kaikkien kanssa = ) Tuntuu kuitenkin hyvältä hetkeksi rauhoittaa elämää ja pysäyttää se perheen keskelle. Vielä kerran kiitos kaikille!

Yrittäjä sitä työtä luo

Torstai 14.4.2011

Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiopäivien päättäjäistilaisuudessa tiistaina jälleen esille huolensa suomalaisten eriarvoistumisesta, syrjäytymisestä ja työttömyydestä. Toivottavasti jokainen poliitikko on näistä kysymyksistä huolissaan! Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja.

Tarvitsemme kipeästi lisää töitä, yrityksiä ja yrityksille parempia työllistämisedellytyksiä. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään verojen korotuksia ja menoleikkauksia.

Yrittäjyyden tukeminen on panostamista työllisyyteen. Ensimmäisen työntekijän palkan sivukuluja tulee laskea erityisesti nuoren työntekijän tai yli 55-vuotiaan työntekijän palkkaamisen kohdalla, jotta työllistämisen kynnystä saadaan pienyrityksissä laskemaan.

Yritysverotus tulee pitää kilpailukykyisenä ja yrittäminen kannattavana. Samalla kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen pitää laskea ja yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturvaa parannettava samalle tasolle työntekijöiden kanssa. Naisyrittäjien tukemiseksi vanhemmuuden kustannukset tasataan kaikille työnantajille. Tässä muutamia tärkeitä uudistuksia - lisää löytyy yrittäjyysohjelmastamme, jota olen ollut kirjoittamassa. Ohjelmamme sai Suomen Yrittäjiltä arvosanan 10+.

Hoitaa ne kuitenkin?

Tiistai 12.4.2011

Suomessa on yli 300.000 omaishoitajaa, jotka tekevät todella arvokasta työtä. Vain reilu kymmenesosa omaishoitajista saa pientä omaishoidon tukea. Hoitomuoto on inhimillisesti paras, ja myös kaikkein taloudellisin hoitomuoto. Kuukauden korvaus omaishoitajalle ei vastaa yleensä edes yhden vuorokauden hoitomaksua laitoksessa. Tosiasia on, että omaishoitajien lopettaminen ajaisi kunnat todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. 

Omaishoidon tuki tulee siirtää Kelan hoidettavaksi. Nyt omaishoidon tukea saa kunnan varallisuuden mukaan, ja järjestelmä asettaa omaishoitajat eriarvoiseen asemaan kotikunnasta riippuen. Laissa kuntia ei velvoiteta maksamaan tukea. Samalla kun tuki siirretään Kelaan, tulee se tehdä lakisääteiseksi silloin kun hoito korvaa laitoshoitoa.  

Omaishoidon tuen verotus on vinksallaan. Pienestä tuesta maksetaan kohtuuton vero, ja tämän epäkohdan korjaaminen on toteutettava kiireellisesti. Omassa vaihtoehtobudjettiin liittyvässä aloitteessamme esitimme tämän epäkohdan korjaamista tällekin vuodelle, hallituspuolueet äänestivät korjausta vastaan. 

Asenne omaishoitoa vastaan on kova. Hoitaa ne kuitenkin –asenne on estänyt korjaamasta edes räikeimpiä epäkohtia ja epätasa-arvoa. Äänestetään siis omaishoidon epäkohtien korjaamisen puolesta!

Katse tulevaisuuteen!

Perjantai 1.4.2011

OAJ esittää tuoreessa kannanotossaan 2 000 uuden opettajan palkkaamista perusopetukseen. Yli 14.000 lasta käy kouluaan yli 30 oppilaan ryhmässä, ja tähän halutaan puuttua. Opettajamäärää lisäämällä saadaan ryhmät pienemmäksi, työrauha lisääntymään ja oppilaiden ja opettajien työskentelyolosuhteet paremmiksi.

KD:n koulutuspoliittisessa ohjelmassa esitetään opettajia lisää kaikille koulutusasteille. Kuten OAJ:kin toteaa, perusopetuksen lisäksi tarvetta on myös toisella ja korkea-asteella. Esimerkiksi ammatilliselle toiselle asteelle on lisätty koulutuspaikkoja 12.000, mutta samalla opettajien määrä on laskenut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähiopetuksen määrä on vähentynyt ja opetusryhmien koko on kasvanut. Myös korkea-asteella ongelmana on sellainen opiskelijamäärä opettajaa kohti, joka ei mahdollista yksilöllistä opetusta.

Suomella on varaa panostaa koulutukseen nykyistä enemmän. Suomi panostaa koulutukseen vähemmän kuin OECD-maat keskimäärin ja erityisen vähän opettajien palkkakustannuksiin. Tarvitsemme panostuksia opetusryhmien pienentämiseen, yksilölliseen opetukseen, opintojen ohjaukseen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisyyn. Koulutus on tie hyvinvointiin, menestykseen ja talouskasvuun. Katse koulutukseen on katse tulevaisuuteen!

Tukea vanhemmuuteen

Maanantai 28.3.2011 klo 12:00

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvitti vanhemmuuden voimavaroja tuoreessa tutkimuksessaan. Tutkimuksen mukaan yli puolet pienten lasten vanhemmista on huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana. Noin kolmannes pienten lasten vanhemmista on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa.

Tutkimuksessa todetaan, että vanhemmuuden ongelmia on ja että äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa, esiopetuksessa, koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan niitä aika hyvin. Suurin osa vanhemmista kokee myös saavansa niihin riittävästi apua. 
Tutkimus kertoo kuitenkin, että vanhemmat saivat harvemmin apua vanhemmuuteen liittyviin raskaampiin ongelmiin kuten yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Näitä vanhemmuuden huolia ei riittävästi tunnisteta lapsiperheiden palveluissa.

Lapsiperheiden palveluissa tulee panostaa ennaltaehkäisyyn ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Palvelujen painopistettä on siirrettävä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää perheisiin, joissa painitaan monien ongelmien kanssa yhtaikaisesti. Tarvitaan keinoja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja ehkäistään huolten ja ongelmien kasautumista. Lapsiperheiden auttaminen ajoissa on viisainta tulevaisuuspolitiikkaa.

Vaalityössä kohtaa köyhyyttä

Sunnuntai 27.3.2011

Vaalityössä taitaa olla mukavinta ihmisten kohtaaminen. Olen käynyt monenlaisia keskusteluja eri puolilla vaalipiiriämme viihtynyt niissä.

Aiheetkin ovat vaihdelleet, mutta aihe joka toistuu lähes jokaisessa tilaisuudessa on köyhyys. Ihmiset kertovat, miten uskomattoman pienillä rahoilla on tultava toimeen. Pitkäaikaistyöttömät, eläkeläiset, yksinhuoltajat kertovat siitä mitä jää jäljelle, kun asuminen ja ruoka on maksettu. Politikkona hävettää kuunnella tätä ihmisten hätää. 

Tilastojen mukaan meillä on jopa 900.000 köyhää suomalaista. Perusturvan taso on Suomessa matala ja jää jatkuvasti jälkeen ansiotulokehityksestä. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet vuodesta 1990 lukuun ottamatta eläkkeensaajia. Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Minimikulutuksen kattamisen arvioidaan vaativan yksinasuvalta 575–660 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen vuonna 2011. Tästä perusturva kattaa tänä päivänä vain hiukan yli 60 prosenttia.

Ensi vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita on ryhtyä toimenpiteisiin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi jokaiselle. Tämä on minun tärkeimpiä hallitusohjelmatavoitteitani.

Presidenttifoorumi ja TVT-seminaari

Keskiviikko 23.3.2011 klo 22:23

Hetemäen esitykset vs. kuntapalvelut

Perjantai 18.3.2011 klo 16:55

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos tutki ns. Hetemäen työryhmän esitysten vaikutukset kuntatalouteen. Toteutuessaan Hetemäen työryhmän esitykset merkitsisivät kahden miljardin laskua kuntien verotuloihin.

Ja miltä näyttää kuntatalous nyt? Vuonna 2009 kunnat säästivät henkilöstömenoistaan 400 miljoonaa euroa. Vuodelle 2010 kunnat nostivat veroprosenttejaan 510 miljoonan euron edestä. Kuntasektorin lainakanta on vuosittain kasvanut yli miljardilla. Valtio on tullut vastaan, mutta riittämättömästi. Kunnat velkaantuvat ja karsivat palvelujaan kipeillä päätöksillä.

Kunnat vastaavat hyvinvointipalveluista 80-prosenttisesti. Terveydenhuolto, vanhustenhuolto, perusopetus, varhaiskasvatus, sosiaalihuolto, päihdehuolto. Tässä luetteloa niistä asioista, joista tuo 2 miljardia säästettäisiin. 

Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla vahvistamme kuntataloutta ja sen myötä peruspalveluja. Kuntien veropohjaa on laajennettava esimerkiksi siirtämällä jäteveron tuotto ja osa pääomatuloveron tuotosta kuntien kukkaroon. Valtionosuusuudistus on toteutettava pikaisesti. Lisäksi kuntien ja valtion tehtävien jako tulee käydä huolella läpi ja siirtää alkajaisiksi toimeentulotuen perusosa ja omaishoidon tuki Kelalle. Hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen on markkina-arvoa tärkeämpää.

Epäisänmaallista vai Suomen etu?

Maanantai 14.3.2011

Tällä viikolla käytiin eduskunnassa mielenkiintoinen keskustelu, kun pääministeri antoi ilmoituksensa Euroopan vakausrahaston tilanteesta ja tulevista lisävastuista. Pääministeri menetti malttinsa ja haukkui oppositiota epäisänmaalliseksi. Anteeksipyyntöhän siitä seurasi ja hyvä niin.

Kumpi on epäisänmaallista, puolustaa Suomen sitomista yhä uusien maiden pelastamiseen vai kieltäytyminen lisävastuista? Mielestäni jälkimmäinen ja perustelen sitä sillä, että käytännössä pelastamme pankkeja, emme maita.

Saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat ylilainoittaneet huonosti talousasioitaan hoitaneita maita vakuuksitta. Pitääkö tavallisen suomalaisen maksaa, jotta väärin toiminut ulkomainen pankki ei joudu vastuuseen? Ei pidä. Minun mielestäni parempi menettelytapa on ehdottomasti päästää maa velkasaneeraukseen ja leikata pankkien saatavia niin, että vaikeuksissa oleva maa voi niistä selvitä.

Velkasaneerauksen seurauksena Ranska ja Saksa voisivat antaa pankkitukea omille pankeilleen, jotta ne selviävät. Vaikkapa osakkeita vastaan. Saman me suomalaiset voisimme tehdä tarvittaessa omille pankeillemme. Seurauksena pankit olisivat varovaisempia luotottamaan ja selvittäisivät riskit paremmin. Maa, joka ei saa velkaa, joutuisi laittamaan omat asiansa kuntoon. Lopputulos olisi selvästi parempi. 

Kuplan ylläpitäminen Euroopan vakausrahaston kautta pitää piikit auki pankeilla ja holtiton lainojen antaminen jatkuu. Portugalin ja Espanjan jälkeen ei enää Eu:n piikkiinkään mahdu lisää. On parempi kohdata karu totuus mahdollisimman pian, kuin siirtää ja pahentaa ongelmia.

Arkkipiispaa tapaamassa

Perjantai 11.3.2011 klo 22:01

Tapasin tänään arkkipiispa Kari Mäkisen ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalon puoluejohdon kanssa. Kävimme keskustelua tulevan hallituskauden tavoitteistamme puolin ja toisin.

Mukavaa oli huomata kirkon tärkeimpien kärkitavoitteiden olevan samassa linjassa puolueemme tavoitteiden kanssa. Kirkkohallitus on nostanut tärkeimmäksi tavoitteekseen tulo- ja terveyserojen kaventamisen kirjaamisen hallitusohjelmaan. Samat tavoitteet löytyvät omani ja puolueen listan kärkipäästä, Riittävä taloudellinen ja sosiaalinen perusturva kuuluu jokaiselle. 

Toisena Kirkkohallituksen listalla on perheiden ja parisuhteiden varhainen tukeminen. Kirjoittaesani puolueemme perhepoliittista ohjelmaa totesin juuri saman erittäin tärkeän tavoitteen. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien ennakoivan parisuhde- ja perhetyön tarve on huutava.

Lisäksi kirkolla on kolme lainsäädäntöön sisältyvää tavoitetta. Kaksi niistä liittyy uskonnonopetukseen eli varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen uskonnonopetuksen turvaamiseen lakiuudistuksissa. Tärkeitä tavoitteita minukin mielestäni. Kolmas tavoite on säilyttää avioliittolaki nykyisellään "historiallisista, kulttuurisista ja teologisista" syistä. Sekin oman puolueemme tavoitteiden mukainen.

Oikeudenmukaisuutta verotukseen

Perjantai 4.3.2011

Pääomaveron korotuksesta vallitsee puolueissa yksimielisyys, muuten linjauksissa on isoja eroja ja kysymyksiä jää ilmaan useita. 

Vaalilainsäädännön uudistus tulossa isoon saliin

Keskiviikko 23.2.2011 klo 18:02

Perustuslakivaliokunta otti tänään vihdoin kantaa vaalilainsäädännön uudistamiseen. Vaalilain uudistaminen on pienille puolueille tärkeä, ja isoille vastenmielinen. Pienet hyötyvät, isot häviävät, mutta oikeudenmukaisuus kasvaa. Vaailainsäädännön uudistuksella päästään lähemmäs sitä tavoitetta, että jokainen puolue saa ääniään vastaavan määrän kansanedustajia.

Jatkossa äänestäjät ja ehdokkaat toimivat niin kuin ennenkin, mutta laskentatapa muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Eduskuntavaalien tulosta laskettaessa kaikki vaalipiirit ovat yhtenä vaalialueena ja tulos määräytyy puolueiden koko maassa saamien äänien perusteella.

Perustuslakivaliokunnan mielestä uusi vaalialuejärjestelmä poistaa piilevän äänikynnyksen vaalipiirinkohtaiset erot, jolloin suhteellisuus toteutuu suurin piirtein samantasoisena koko maassa. Järjestelmä turvaa myös kansanedustajien alueellisen edustavuuden, valiokunta toteaa mietinnössään. 

Valiokunta muutti käsittelyssään valtakunnallisen äänikynnyksen hallituksen esitystä matalammalle, eli 2 prosenttiin. Hyvä niin - kun kannatus riittää neljään paikkaan ne myös saadaan. Ehkä olisi ollut järkevää olla asettamatta koko kynnystä.

Vaalijärjestelmän muutos tulee todennäköisesti menemään läpi tällä vaalikaudella. Pienikin muutos esitykseen ensi kaudella merkitsee voimaantulon siirtymistä jälleen neljällä vuodella eteenpäin. Kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla todetakseen, että ensi kaudella ollaan toden edessä, ja silloin tulee olemaan paljon vaikeampaa saada lakiuudistus läpi.

Koulutuspoliittinen ohjelma valmis

Maanantai 21.2.2011

Puolueemme koulutuspoliittinen ohjelma lähti tänään painoon. Tuntuupa mukavalta! Painosta tulee pian monta muutakin ohjelmaa, joiden tekemiseen on uhrattu lukuisia työtunteja. 

OAJ:n johtajat kävivät eduskuntaryhmässämme vieraana viime viikolla. Oli hienoa huomata, että heidän tärkeimmät koulutuspolitiikkaa koskevat tavoitteensa löytyvät kaikki myös meidän ohjelmastamme. Jo lähtökohtaisesti olen heidän kanssaan täsmälleen samaa mieltä; suomalainen menestys perustuu koulutukseen ja rakennetaan lasten ja nuorten keskellä.

Lyhytjänteinen, korkeintaan yhden vaalikauden päähän tähtäävä politiikka ei näe koulutukseen panostuksen hedelmiä koskaan. Lapsia ja nuoria ei nähdä järkevinä panostuskohteina, koska tuotos tulee liian pitkällä tähtäimellä. Näyttää olevan järkevämpää panna rahat vaikka korkeakorkoiselle tilille. Tuotos on mitattavissa ja tiedetään etukäteen.

Koulutuksen panostuksen vaikutus bruttokansantuotteeseen on OECD:n kansainvälisissä mittauksissa kuitenkin tutkittu ja todettu positiiviseksi. Katsotaan siis vähän pidemmälle ja panostetaan oikeisiin asioihin!

Vanhusten aliravitsemus on kansallinen häpeä

Perjantai 18.2.2011

Eilen jukistettiin tutkimustulos, jossa todettiin, että joka kymmenes kotihoidon piirissä oleva vanhus on vakavasti vajaaravittu. Vain vajaa puolet vanhuksista syö riittävästi. Jo aiemmin on tuotu esille tutkimustuloksia, joissa aliravitsemusta on todettu hoitolaitoksissa asuvilla vanhuksilla.

On syytä olla huolissaan ikääntyneiden kotona asumisen palvelutasosta. Kunnat käyttävät ikääntyneiden rakkautta omaan kotiin keppihevosena säästötoimille. Kotiin annettavista, tarpeenmukaisista palveluista säästäminen johtaa vanhusten turvattomuuteen, huonoon hoidon tasoon ja lopulta myös kuntien menojen kasvuun. Vajaaravitsemus aikaistaa laitoshoidon tarvetta, pidentää sairaalajaksoja ja lisää lääkekustannuksia. Se on yhteydessä myös murtumiin, painehaavoihin, infektioihin ja tehohoidon tarpeeseen.

Ikääntyneiden kotona asuminen on kunnille edullista vain siinä tapauksessa, että tukipalvelut ovat riittäviä. Riittämättömät palvelut ja liian harvoin tapahtuva terveyden ja lääkityksen seuranta voivat johtaa ikääntyneen tarpeettomasti pitkäaikaiseen laitoshoitoon, kun ongelmia ei ennaltaehkäistä ja huomata ajoissa.

Nyt esille tulleet tulokset vahvistavat käsitystä vanhustenhoidon häpeällisestä tilasta. Työtä vanhusten kanssa tehdään sydämestä, mutta aivan liian kiireellä ja liian pienillä resursseilla. Seuraava hallitus lunastakoon ne lupaukset vanhustenhoidon tason parantamisesta, jotka nykyinen hallitus petti. KD ainakin tekisi niin.

Kivimaa vai Laune?

Torstai 17.2.2011 klo 12:00

Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin uudesta uimahalli-investoinnista vielä tämän kevätkauden aikana. Vaihtoehtoja on kaksi; kokonaan uusi uimahalli Launeelle tai Kivimaan uimahallin laajennus.

Launeen uimahalli-investointi on 4 miljoonaa euroa kalliimpi kuin Kivimaan vaihtoehto, ja tämän investoinnin lisäksi Kivimaan uimahalli on peruskorjauksen tarpeessa joka tapauksessa. Joskus kalliimpi investointi kannattaa, koska käyttökustannukset jäävät pienemmäksi. Näin ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa, vaan kokonaan uuden uimahallin rakentaminen Launeelle toisi myös 700.000 euron vuosittaiset käyttökustannukset lisää.

Miten mielelläni kannattaisin vaikka kumpaakin hanketta toteutettavaksi! Mutta jotakin olen näiden kymmenen valtuustuvuoden aikana oppinut kipeitä säästöjä katsellessani. Mistä tuo 700.000 euron lisäys vähennetään? Otetaanko se päivähoidosta vai perusopetuksesta? Vai mennäänkö toimialojen yli vaikkapa vanhustenhoitoon? Lisää tällaisia summia on velkaantumatta, veroja korottamatta ja kestävällä tavalla hyvin vähän tulossa kaupungin kassaan. Siksi kannatan Kivimaan uimahallia. Haluan puolustaa niitä palveluita, joista säästäminen tekee vielä kipeämpää.

Tämän ratkaisun myötä ehdotan,  että kaupunki selvittää yhdessä Sopeutumisvalmennuskeskuksen kanssa keskusksen tarpeet uimahallin suhteen. Olisiko esimerkiksi mahdollista, että kaupungin tukemana rakennettaisiin keskuksen omaan käyttöön isompi uima-allas, joka täyttäisi keskuksen tarpeet?

Missä viipyy oppilashuoltolaki?

Tiistai 15.2.2011

Hallitus lupasi kouluampumisten aiheuttamassa järkytystilassa laittaa opiskelija- ja oppilashuollon kuntoon. Mitään todellista ja vaikuttavaa ei asian suhteen ole tehty. Sen sijaan hallitus päätti hiljattain kustannussyistä olla tuomatta esitystä opiskeluhuoltolaiksi. Taloudelliseen tilanteeseen vetoaminen on vastuutonta säästöä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa – oppilashuollon kuntoon paneminen säästää näitä miljoonia tulevaisuuden tarpeisiin.

Oppilashuollon tilannetta voidaan pitää osin hälyttävänä, kun vain pienessä osassa maatamme oppilas- ja opiskelijaterveydenhoito on suositusten edellyttämällä tasolla. Viimeksi opiskelija- ja oppilashuollon puutteellisuuteen kiinnitti huomiota oikeuskansleri Jaakko Jonkka, joka totesi, etteivät oppilashuollon riittävyys ja yhdenvertainen toteutuminen ole sanottavasti parantuneet. 

Suomalaiset menestyvät loistavasti PISA-tutkimuksissa, mutta WHO:n mukaan kouluviihtyvyyden, turvallisuuden ja kouluterveydenhuollon suhteen pärjäämme heikosti. Tosiseikat osoittavat, etteivät suositukset enää riitä. Tarvitsemme velvoittavaa lainsäädäntöä sekä sen toteutumisen valvomista, mutta myös riittävät resurssit kunnille lain toteuttamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan lain tavoitteena tulee olla huolehtia opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tukea opiskelun sujumista.

Suositeltavin energiamuoto on energian säästö

Maanantai 14.2.2011

Energia on ihmisen elämän perustarve, tarvitsemme sähköä, lämpöä ja polttoainetta kaikkialla. Suomessa tarve korostuu kylmien talvien, pitkän ja harvaan asutun maan ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi.

Maamme energiankulutus on kasvanut vuosi vuodelta taantuman aiheuttamaa notkahdusta lukuunottamatta. Energiatarpeen tyydyttämisessä suositeltavien tulevaisuuden energiamuoto on energian säästö. Asiantuntijoiden mukaan maassamme on vielä runsaasti hyödyntämätöntä säästöpotentiaalia niin rakennuksissa (lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta 23 %), liikenteessä (17 %) kuin teollisuudessakin (47 %). Samalla tulee uusiutuvan energian osuutta kasvattaa kestävällä tavalla.

Kun olin pieni tyttö, isäni opetti säästämään sähköä. Valot piti aina muistaa katkaista, kun lähti huoneesta ja jääkaappia ei saanut "tuulettaa". Isälle turhat palavat valot olivat syy moittia juhlavalaistuksesta. Tätä asennetta tarvitaan nyt niin kodeissa, liikenteessä kuin teollisuudessakin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto uusiksi

Maanantai 31.1.2011 klo 12:00

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä antoi hiljattain esityksensä ammattikorkeakoulujen hallinnon ja rahoituksen kehittämiseksi. Työryhmän esityksen parasta antia on analyysi siitä, mitä ongelmia uudistuksella tulisi ratkaista. Muuten työ on vielä kesken.

Kannatan ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtämistä suoraan valtiolta koululle työryhmän esityksen mukaan. Samalla rahoituksen riittävä taso ja jatkuvuus tulee turvata. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen ei saa merkitä perusrahoituksen tason laskua. Samalla on myös tarkoitus sitoa entistä suurempi osa rahoituksesta tulossidonnaiseksi. Tulosidonnaisuuden kriteerien kehittämiseen tarvitaan vielä paljon työtä.

Hallinnon uudistaminen on myös haastavaa. Olisi yksinkertaista määrätä ylhäältä ammattikorkeakoulut osakeyhtiöiksi. Tämä ratkaisu sopisikin moneen yksikköön, mutta voisi olla tosi huono ratkaisu monessa muussa yksikössä. Esimerkiksi Lahdessa se merkitsisi toimivan toisen asteen ja ammattikorkeakoulun erottamista sekä yhteistyön ja synergiaetujen menettämistä. Lapissa koko korkea-asteen pitkälle viety vahva yhteistyö vaikeutuisi merkittävästi. Siksi etenisin maltillisesti. Ammattikorkeakoulujen tulisi voida edelleenkin päättää onganisoitimallistaan itse. 

Suurin haaste tässä suuren pyörän pyörimisessä on turvata alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkko maahamme. Koulujen lukumäärän karsiminen 17 yksikköön tulee panna ensimmäisenä jäihin.

Kokoomus sortui populismiin

Lauantai 29.1.2011

Kokoomus esitteli tänään verolinjauksiaan tulevalle vaalikaudelle. Kokoomus on harvoin sortunut populismiin, mutta tänään se sen teki. Kokoomus lupaa leikata ansiotuloverotusta miljardilla, vaikka syyttää jokaisesta menolisäysesityksestä oppositiota vastuuttomaksi. Ei maallamme ole varaa miljardin verokevennyksiin!

Kokoomus laskee, että voimme menettää ansiotuloveroissa miljardin, kun nostamme kulutusveroja ja pääomatuloveroja samalla kaksi miljardia. Lopputulos on miljardin plussalla. Pienituloinen saisi pienen veronalennuksen, mutta maksaisi kaikesta enemmän. Energiasta, ruoasta, lääkkeistä, vaatteista, palveluista. Kaikesta. Pienituloisen ostovoima pienenisi, talouden dynamiikka vähenisi yleensäkin ja toimeentuloerot kasvaisivat. Myös valtion velkaantuminen pahenisi.

Jättäisin mieluummin ansiotuloverot sikseen, nostaisin pääomatuloveroja kautta linjan ja kaikkein suurimpia vähän enemmän. Virvoitusjuomaveroa, makeisveroa, alkoholi- ja tupakkaveroa voidaan myös nostaa. Samoin voimme säätää pankki- ja luottolaitosveron sekä verottaa ankarammin lyhytaikaista keinottelua. 

Jos jotakin voitaisiin keventää, suuntaisin liikkumavaran tuloerojen kaventamiseen, ja helpottaisin pienituloisimpien tilannetta muuttamalla lapsilisät etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Tämä maksaisi 150 miljoonaa ja helpottaisi erityisesti köyhimpien lapsiperheiden elämää. Toimeentulotuen rajan nostaminen olisi myös halpa täsmäkeino auttaa kaikkein köyhimpiä suomalaisia.

Tätä on hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Velkaa otetaan mahdollisimman vähän ja veroja alennetaan, kun siihen on oikeasti varaa. Pidetään huolta jokaisesta. Tarvitsemme ensi vuodelle kahden miljardin euron lisätulot tai säästöt. Lisätulojen avulla puolustamme hyvinvointivaltiota. 

Päivähoidon säästöt pienituloisten taskusta?

Perjantai 28.1.2011 klo 15:00

Lahden sivistyslautakunta päätti tällä viikolla vähentää kaupungin ostopalveluna ostettavien päivähoitopaikkojen määrää reippaasti. Päätös syntyi niukalla 4-5 äänestyksellä kahden kokoomuslaisen äänestäessä tyhjää. Koko vasemmistopuoli äänesti vastaan. 

Kilpailutuksen ymmärrän, ja häviön siinä, mutten päivähoitopaikkojen vähentämistä yleensä. Lahdessa on tällä hetkellä 133 lasta päivähoitojonossa, eikä lakisääteistä päivähoitoa pystytä tarjoamaan kaikille tarvitseville. Päiväkoti Pääskynpesän 52 lasta joutuvat tuohon jonoon jatkoksi. Tilalle kaupunki haluaa saada lisää yksityistä päivähoitoa, joka maksaa vanhemmille noin 300 euroa per lapsi kuukaudessa. Vain kunnallisessa päivähoidossa pystytään vanhempien tulot ottamaan huomioon hoitomaksua laskettaessa. 

Kuinka moni perhe pystyy tuon maksamaan? Lahdessa on valtakunnan kärkimääriä yksinhuoltajia, joista joka neljäs on tilastojen mukaan toimeentulotuen saaja. Lahtelaiset ovat muutenkin keskimäärin pienituloisia ja lapsiperheet sitä tilastojen valossa usein. Pääskynpesän lapsista alle kymmenen maksaa korkeinta päivähoitomaksua.

Kaupunki siirtää tällä päätöksellään 52 lapsen maksuista suurimman osan vanhempien maksettavaksi. Toivottavasti löytyy yksityistä hoitoa ja maksukykyisiä lisää tästä kaupungista, muuten rikomme lakia. Pääskynpesän toiminta-ajatuksena on tehdä kokonaisvaltaista perhetyötä ja auttaa perheitä, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Tuohon ideologiaan sopii huonosti yksityinen kallis päivähoito. 

Ihmettelen tässä päätöksessä erityisesti demareiden ja vasemmistoliiton äänestyksiä. He kehuvat erityisesti olevansa pienituloisten puolella ja arvostavansa kunnallisia palveluja. Tässä päätöksessä heidän toimintansa osoitti kuitenkin jotakin aivan muuta.