Hallitus leikkaa z-junaliikenteestä

Perjantai 3.9.2010 klo 15:34

Liikenne- ja viestintäministeriön lähiliikenteen ostoihin varattuja määrärahoja vähennetään ensi vuodelle 1,5 miljoonaa euroa ja säästö näyttää kohdistuvan Lahden ja Helsingin väliseen z-junaliikenteeseen. Vähennys johtuu Pohjanmaan rataan kohdistuvista investoinneista, joiden vuoksi muualta leikattiin.

Z-junaliikenne ja sen myötä koko säästöpäätös on ulkoistettu Helsingin seudun liikenteelle, eikä ministeriö ota mitään vastuuta päätöksen seurauksista. Lahti on eri asemassa esimerkiksi Riihimäkeen verrattuna, jonne lähijunia kulkee VR:n budjetilla ja vielä huomattavasti Lahtea tiiviimmin.

On todennäköistä, että säästöt kohdistuvat nimenomaan z-junaliikenteeseen. Mikäli näin tapahtuu koko rahalla, enemmän kuin joka kolmas junavuoro lakkautetaan. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on lisännyt omaan vaihtoehtobudjettiinsa lähiliikenteen ostoista puuttuvan summan, ja tulee äänestyttämään eduskuntaa z- junavuorojen säilyttämisestä vähintään nykytasollaan. Esitämme myös keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukea, jolla Lahden sisäistä joukkoliikennettä voitaisiin merkittävästi parantaa.

Hallituksen politiikka on joukkoliikenteen osalta vähintäänkin omituista, eikä ainakaan vihreää!

Kesäkokouksen uutisoinnista

Tiistai 31.8.2010 klo 21:07

Pidimme KD:n eduskuntaryhmän kesäkokousta viime viikolla Varkaudessa ja Kuopiossa ja saimme aikaan hyvän vaihtoehtobudjetin ja monia tosi tärkeitä kannanottoja. Kokouksen jälkeen olen saanut kuulla ihmettelyjä siitä, eikö meillä ole tärkeämpiä huolenaiheita, kuin nuorten ajokorttiasiat. 

Terveyseroja on kavennettava

Perjantai 27.8.2010

Suomalaiset ovat jakaantuneet kahteen kastiin, kun puhutaan terveyspalveluista ja terveydestä. Työssäkäyvät suomalaiset ovat tasokkaiden työterveyspalveluiden piirissä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat ovat julkisen terveydenhoidon varassa. 

KH äänesti kristillisestä koulusta

Tiistai 24.8.2010 klo 12:00

Kaupunginhallituksessa nähtiin illalla vähän kummallinen näytelmä, kun sosiaalidemokraatit halusivat käyttää otto-oikeutta ja palauttaa sivistyslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi sen lausunnon kristillisestä koulusta.

Sosiaalidemokraatit halusivat enemmän tietoa kouluverkkotyöryhmän esityksestä ja koulun taloustilanteesta lautakunnalle. Lautakunnan kokouksessa olisi varmasti osattu antaa koulun taloudesta tietoja, jos niitä olisi pyydetty. Esitys olisi voitu jättää myös pöydälle, jos sitä olisi esitetty.

Kouluverkkotyöryhmä tulee tekemään esityksensä vasta talousarviokäsittelyyn, eli marraskuun lopussa. Kouluverkkotyöryhmän puheenjohtaja toi kaupunginhallituksen kokouksessa kuitenkin esille käsityksensä siitä, ettei pieni, seudullinen koulu ole uhkaamassa yhdenkään koulun tulevaisuutta. Samaa mieltä oli myös toimialajohtaja. Tällä ei ollut vaikutusta esitykseen. Sosiaalidemokraattien esitys meni läpi äänin 6-5, kun mukaan liittyivät vihreiden Kirsti Vaara ja vasemmiston Antti Holopainen.

Kaupunginhallituksen tulee käyttää otto-oikeuttaan hyvin harkiten ja vain poikkeustilanteessa. Nyt syntyi nolo vaikutelma siitä, ettei demariryhmä kestänyt häviötään lautakunnassa. Demokratia on kuitenkin sitä, että välillä häviää ja välillä voittaa.

Varhaiskasvatus unohtunut hallitukselta

Maanantai 23.8.2010

Päivähoitolain kokonaisuudistus on seissyt hallitusten pöydillä jo yli kymmenen vuotta. Lapsia hoidetaan auttamattomasti vanhentuneella lainsäädännöllä, koska kehitystyö on pysähtynyt kiistaan varhaiskasvatuksen oikeasta ministeriöstä. Halitus ei suurista odotuksista huolimatta ole pystynyt tekemään asiassa päätöstä.

Suomi alkaa olla todellinen kummajainen Eurooppalaisessa mittakaavassa, sillä kaikissa muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa varhaiskasvatus nähdään osana elinikäistä oppimista ja osana opetushallinnon toimialaa. Varhaiskasvatus tuleekin siirtää mitä pikimiten opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Myös monissa kunnissa päivähoito on jo siirretty sivistystoimeen. Omassa kotikaupungissani Lahdessa pelot siitä, että lapset eivät saa riittävästi sosiaalityön tukea ja hoivaa sivistystoimialan sisällä, ovat osoittautuneet turhiksi. Aivan kuten koululaisillekin, paivähoidossa oleville lapsille voidaan antaa riittävä sosiaalitoimen tuki myös koulutoimen yhteydessä. Varhaiskasvatus on nähtävä OAJ:n tavoin hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena ja sen kehittäminen on saatava pikaisesti käyntiin oikeassa ministeriössä.

Lapset samalle viivalle

Torstai 19.8.2010

Koulutuksen arviointineuvosto selvitti perusopetuksessa olevien oppilaiden saaman opetuksen määrän hiljattain. Selvityksen tulokset olivat yllättäviä. Useimmissa kunnissa opetusta annetaan enemmän, kuin laki määrää, mutta on myös kuntia, joissa opetusta annetaan vain tuo lain sallima minimimäärä.

Esimerkiksi ensimmäisen luokan minimituntimäärä on 19 vuosiviikkotuntia, mutta useimmissa kunnissa opetusta annetaan enemmän. Kun tämä kertautuu joka kouluvuonna, erot ovat loppujen lopuksi suuria. Toisessa kunnassa oppilas voi saada jopa 222 tuntia vähemmän opetusta perusopetuksen luokilla 1-6 ja koko peruskoulun aikana yli 400 tuntia vähemmän.

Lasten tulee olla samalla viivalla ja saada yhtä paljon opetusta asuinkunnasta riippumatta. Minimituntimäärää esitetään nostettavaksi tämän saavuttamiseksi. Kannatan lämpimästi. Kotikunta ei saa määrätä lapsen eväitä tai heikentää tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Vaalituki kiellettävä myös Lahdessa

Tiistai 17.8.2010

Tampereen pormestari kielsi kaupungin eri yksiköitä antamasta tukea vaaleissa ehdolla oleville henkilöille, puolueille, niitä lähellä oleville järjestöille sekä tukiyhdistyksille. Kielto koskee konsernihallintoa, tilaaja- ja tuottajayksiköitä sekä liikelaitoksia. Kieltolistalle ovat joutuneet niin seminaarimaksut, taidehankinnat kuin vaali-ilmoituskuluihin osallitumiset.
Mainiota, tämä kielto tulee laajentaa muuallekin. Mikäli kaupungit haluavat tukea puolueita, siihen on olemassa päivänvalon kestävät mahdollisuudet vaalituloksen suhteessa annettavan puoluetuen muodossa. Muu tuki on syytä kieltää kokonaan, mielestäni koko julkiselta sektorilta. Verovaroista kustannettava vaalituki on oltava avointa ja perustua oikeudenmukaiseen jakoon kaikille puolueille.

"Kevyttä" kesälukemista

Sunnuntai 15.8.2010 klo 14:00

Olen lukenut tänä kesänä monta hyvää kirjaa, yksi niistä on nimeltään Aavikon kukka. Kirja kertoo huippumalliksi ja YK:n lähettilääksi päätyneestä somalialaisesta naisesta, jonka elämäntarina on hurja.

Kirjan päähenkilö, huippumalli Waris Dirien, syntyi ja kasvoi Somalian aavikolla. Hänen elämänsä suuri tragedia oli ympärileikkaus, joka tehtiin hänelle jo viisivuotiaana. Leikkauksessa mustalaisnainen silpoi likaisella ja tylsällä partakoneenterällä hänen sukuelimensä ja ompeli sen jälkeen tiukkaan kiinni hänen häpyhuulensa. Aivan hirvittävä kertomus ja hirvittävät seuraukset.

Moni silvottu saa tauteja, kuten HIV:n, likaisista välineistä, ja tulehdukset ovat yleisiä. Moni, kuten Wariksen sisar, kuolee leikkauksen seurauksena. Silpomisella on monia koko elämän kestäviä seuraamuksia, kuten kivuliaat kuukautiset, seksuaalisen elämän vaikeudet ja ongelmat synnytyksessä, jotka voivat vaarantaa sekä äidin että lapsen terveyden tai jopa elämän. Silpomisen jälkeinen häpyhuulten yhteenompelu myös aiheuttaa virtsaamisongelmia, kuukautisveren valumisongelmia ja vakavia tulehduksia.

Tämän saman kohtelun joutuu kokemaan edelleen yli 90 prosenttia Somalialaisista, Egyptiläisistä, Etiopialaisista, Malilaisista, Sudanilaisista ja Eritsealaisista tyttölapsista tai nuorista naisista. Tapa on pääosin Afrikkalaista keksintöä, mutta sitä esiintyy myös Lähi-idässä sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Ja miksi? Silvonnan tarkoitus on kontrolloida ja tuhota naisen seksuaalisuutta. Naisen seksuaalista nautintoa pyritään estämään, jotta nainen ei olisi uskoton, eikä olisi yhdynnässä ennen avioliittoa. Waris Dirien pakeni kodistaan 13-vuotiaana, kun hänen isänsä oli luvannut hänet vaimoksi yli 60-vuotiaalle miehelle. Monien vaiheiden jälkeen hänestä tuli YK:n lähettiläs taistelussa naisten sukuelinten silpomista vastaan.

Olen viettänyt monta unettoman yön tuntia rukoillen. On vaikeaa löytää sanoja  tai  oikeita, vaikuttavia tekoja tämän kauheuden edessä. Miten ihmeessä naisten silpomisen saisi loppumaan?

Katainen leikkaa kaikkein pienituloisimmilta

Perjantai 13.8.2010 klo 10:00

Ministeri Katainen ilmoitti Kokoomuksella olevan kaksi kynnyskysymystä seuraavan vaalikauden hallitukseen. Kataisen mukaan työn verotusta ei saa kiristää eikä heikoimmassa asemassa olevilta saa leikata.

Tuon ensimmäisen kynnyskysymyksensä Katainen pitää todennäköisesti ainakin suurituloisten osalta, mutta heikoimmassa asemassa olevilta leikkaamattomuuteen en jaksa uskoa. Siitä linjasta on poikettu vaikkapa tuoreessa ensi vuoden talousarviossa, joka on Kataisen ministeriön käsialaa. Kaikkein pienituloisimpien verotus kiristyy ensi vuonna merkittävästi, kun välillisiä veroja nostetaan. Arvonlisäveron korotus lisää kustannuksia lähes kaikessa ja energiaverot kasvattavat pienituloisimpienkin menoja jopa 250 eurolla ensi vuonna. Samalla kuntatalouden heikentyminen näkyy nousevina kunnallisveroprosentteina.

Katainen voisi pikaisesti esittää perusvähennyksen korotusta, jolla kompensoitaisiin välillisten verojen korotus kaikkein pienituloisimmille. Seuraavalle vaalikaudelle voi luvata mitä vain, hedelmistään puu kuitenkin tunnetaan.

Joukkoliikennetukea tarvitaan myös keskisuurille kaupungeille

Torstai 12.8.2010

Valtio tukee ensi vuonna 10 miljoonalla suurten kaupunkien joukkoliikennettä, mikäli talousarvio hyväksytään tällaisenaan. Tähän "valittujen joukkoon" kuuluvat Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Opiskelin aikanaan Tampereella, olen töissä Helsingissä ja Oulu on lapsuuden kotikaupunkini, siksi niiden joukkoliikenteen sujuvuuskin on tullut tutuksi. Valtion tuella noissa kaupungeissa on saatu aikaiseksi joukkoliikenne, joka palvelee kaupunkilaisia tiheillä vuoroilla ja kulkijalle edullisesti.

Olemme KD:n porukan kanssa esittäneet ja äänestyttäneet useana vuonna joukkoliikennetuen laajentamista keskisuuriin kaupunkeihin. Ensi vuoden talousarviossa keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetuki on saatu jo mukaan tekstiin, mutta rahasummaa sille ei ole kirjattu. Osa joukkoliikenteen tuesta tulee ELY-keskusten kautta, joten Lahtikin saa jotakin, mutta erillisellä momentilla tuetaan vain suuria kaupunkeja.

Lahtelaisena päättäjänä tiedän, miten tärkeä tämä tuki meille olisi. Tarvitsemme kipeästi tasa-arvoa eli lisävuoroja, tunnin vaihto-oikeutta, erityisryhmien alennuslippuja ja lastenvaunuille ilmaisia matkoja. Joukkoliikenteen tekeminen Lahdessa kilpailukykyisemmäksi omalle autolle on oikea kehityssuunta, johon tarvitsemme lisäresursseja. Siispä, keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen myös kunnollinen rahasumma, kiitos!

Ikääntyneille pariskunnille takuu yhdessä asumisesta

Tiistai 10.8.2010

Kun pariskunta ikääntyy, parisuhdetta koettelee joskus uudenlainen ja epäinhimillinen koettelemus. Vanhus kun saatetaan sijoittaa hoidon tarpeen mukaan ja taloudellisin perustein julmasti eroon puolisostaan. Eri laitoksiin eri puolille kaupunkia yhtäkkiä joutuva pariskunta kokee varmasti suurta hämmennystä ja murhetta, kun pitkäaikainen yhdessäolo katkeaa viranomaisen toimesta.

Ruotsin Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa esitetään säädettäväksi takuuta ikääntyneen pariskunnan yhdessä asumisesta, vaikka hoidon ja avun tarve olisi puolisoilla erilainen. Sama tavoite tulisi kirjata myös KD:n vaaliohjelmaan. Sitä minkä Jumala on yhdistänyt, älköön ihminen erottako!

Budjetti ei ota vastuuta palveluista

Perjantai 6.8.2010

Kuntaliitto otti tuoreeltaan kantaa valtion talousarvioon peräämällä vastuun kantamista kuntapalveluista. Kuntaliitto vaatii hallitusta ja eduskuntaa korjaamaan valtiovarainministeriön talousarvioesitystä niin, että kunnat pystyvät huolehtimaan peruspalveluistaan. Ministeriö lupaa esityksessään korottaa peruspalvelujen valtionosuuksia vain 21,25 miljoonalla eurolla, vaikka kuntien oma osuus rahoituksesta kasvaa huomattavasti tätä enemmän.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on tehty vain 1,7 prosentin indeksitarkistus, joka tehdään monimutkaisen valtionosuuslain perusteella. Kuntaliiton asiantuntija arvioi kustannusten nousevan noin 2,6 prosenttia ensi vuonna. Valtionosuuksia tulisi korottaa nykyistä enemmän, jotta palvelutaso säilyisi edes entisellään.

Kuntien veropohjaa tulee myös pikaisesti vahvistaa mm. siirtämällä osa pääomaveron tuotosta sekä koko jäteveron tuotto kunnille verouudistuksen yhteydessä. Valtion tulisi myös lisätä pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamisen rahoitusta sekä vastata uusien lakien tuomien velvoitteiden rahoituksesta täysimääräisesti. 

Kuntaliitto on huolissaan kuntien työllisyysmenojen kasvusta, kun vastuita vaikeimmin työllistyvistä ollaan siirtämässä kunnille. Valtion taholta monenlaiset vastuiden siirrot säästävät rahaa mutta käytännössä ne johtavat suomalaisten eriarvoistumiseen entisestään, kun velvoitteista ei pystytä kaikissa kunnissa huolehtimaan. Ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan edelleen kuntarakenteen uudistusta, vaikka sen hyödyt tulevat usean vuoden viiveellä. Ihmettelen, milloin hallitus herää palveluiden heikkenemiseen kunnissa. Vaalien allako?

Kehitysyhteistyömäärärahat vihdoin tavoitteessaan

Torstai 5.8.2010

Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla käyttämään budjetistaan pienen kasvavan osan kehitysyhteistyöhön. EU:n vanhojen jäsenmaiden minimitavoite oli 0,51% bktl:stä vuodelle 2010 ja 0,7 vuodelle 2015. KD on vuosia esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan näihin tavoitteisiin pääsemistä, kuluvalle vuodellekin esitimme lisäystä, jotta tavoitteeseen olisi päästy. Esityksemme äänestettiin kuitenkin hallituksen toimesta nurin.

Ensi vuonna valtion bktl:sta 0,58 % käytetään kehitysyhteistyöhön. Ensimmäistä kertaa Suomi ylittää osatavoitteensa matkalla kohti YK:ssa sovittua tavoitetta 0,7 % bktl:sta vuonna 2015. Toivottavasti tämä ei muutu hallituksen käsittelyssä, niin kuin viime vuonna kävi.

On harmillista, että puhuttaessa valtion menoista ja säästötarpeista, kehitysyhteistyötä pidetään usein yhtenä hyvänä säästökohteena. En usko siihen, että säästämällä vielä heikoimmassa asemassa olevilta, saisimme luotua itsellemme lisää hyvinvointia. Pikemminkin päinvastoin.

Valtion talousarvio optimistinen työllisyyden suhteen

Keskiviikko 4.8.2010 klo 13:04

Katainen antoi esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi viime viikolla. Talousarvioesityksessä on monta ihmeteltävää, ensimmäisenä tietenkin massiivinen velkaantuminen, mutta tässä blogissani ihmettelen sen työllisyyteen liittyviä lukuja.

Budjetissa on osoitettu varoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 530 miljoonaa euroa, joka on 58 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioita vähemmän. Syyksi ilmoitetaan työllisyystilanteen paraneminen. Työvoimatoimistojen säästösumma on 5 miljoonaa euroa, josta yli 2 miljoonaa euroa selittyy henkilöstön vähentämisellä ja 2,4 miljoonaa tehtävien vähenemisellä. Tuottavuustoimilla on tarkoitus vähentää 230 työntekijää ensi vuonna. 

Optimistisuutta löytyy STM:n puolelta, työmarkkinatuki vähenee 40 miljoonaa euroa ja peruspäiväraha 6 miljoonaa euroa. Erikoisin muutos liittyy pykälään nimeltään valtionosuus työttömien koulutusetuuksista, johon kuluvalle vuodelle on myönnetty rahaa yli 212 miljoonaa euroa. Se nimittäin poistetaan kokonaan ja maksetaan "ansiopäivärahan, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen momentilta riippuen siitä, mihin etuuteen hakija on oikeutettu." Tämä summa tulisi näkyä siten korotuksena muissa määrärahoissa, mutta en ole löytänyt.

Ministeriöiden laskelmat perustuvat ensi vuoden työttömyysasteen laskuun 9,6 prosenttiin. Toivon todella, että ovat oikeassa! Kaikki eivät näin optimistisia arvioita talouden kehityksestä kyllä tee. Kun velkaa otetaan jo nyt ensi vuodelle lisää 8,8 miljardia, lisäbudjeteilla ei toivottavasti tarvitse tätä summaa enää paisuttaa.

Työllä pitäisi tulla toimeen

Maanantai 2.8.2010 - Toimeentulo, työ, SAK, köyhyys, toimeentulotuki

Toimeentuloluukulla nähdään yhä enemmän työssäkäyviä suomalaisia - jopa 11 prosenttia Helsingin toimeentulotuen saajista käy töissä. Köyhyys liittyy erityisesti osa-aika- ja pätkätöihin. SAK:n hurjimman arvion mukaan jopa kymmenet tuhannet työssäkäyvät suomalaiset taistelevat köyhyyttä vastaan.  Työsuhteet muuttuvat yhä enemmän epätyypillisiksi, lyhyiksi, epäsäännöllisiksi ja osa-aikaisiksi. Työajoilla tehdään myös törkeää kikkailua. Useampi osa-aikainen on työnantajalle edullisempi, kuin yksi kokoaikainen.

Miten tähän ongelmaan voitaisiin puuttua? Huomiota pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän verotukseen ja siihen, mitä palkasta jää käteen sekä työllistämisen kokonaiskustannuksiin. Verokevennykset tulisi kohdistaa kaikkein pienituloisimmille, eikä suurituloisimmille, kuten Katainen jälleen esittää. Yritysten avoimen kilpailun markkinoilla pienimmillä kustannuksilla pärjää parhaiten ja siksi kokopäivätyöstä on myös tehtävä uudelleen kilpailukykyinen esimerkiksi porrastamalla palkan sivukuluja työajan suhteen niin, että kokoaikatyössä ne olisivat pienimmät.

Hyvää kesää!

Maanantai 28.6.2010 klo 9:01

Pitkän kevätistuntokauden ja työntäyteisen talven jälkeen on aika käydä kesälomalle. Kesään kuuluu monta mukavaa asiaa, joissa kaikissa parasta on se, että saa olla oman perheen kanssa.

Kesälomaan kuuluu sekin, että pyrin viettämään aikaa tässä koneen äärellä mahdollisimman vähän. Niinpä myös blogini jää kesälomalle ja kirjoittelen seuraavan kerran blogia elokuussa.

Toivotan sinulle, ystäväni, levollista ja siunattua kesää!

Hetemäen työryhmä esittää muutoksia verotukseen

Maanantai 21.6.2010 klo 13:16

Verotuksen uudistamista pohtinut ns. Hetemäen työryhmä on antanut esityksensä tänään. Työryhmä esittää yritysverokannan laskemista nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin, pääomaveron nostamista 30 prosenttiin sekä verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

Yritysverokannan muutoksella pyritään siihen, että yrittäjät eivät muuttaisi ansiotulojaan pääomatuloiksi. Miten käy, jos yrittäjät eivät näe mahdollisuutta saada riittävää tuottoa riskilleen? Yrittämisen kynnys nousee ja riskinottohalu pienenee. Yrittäjyyteen liittyy aina riski ja pääomasijoitukset yrityksiin vähentyvät, jos riskille ei ole mahdollisuutta saada myös tuottoa. Osinkojen tiukka kaksinkertainen verotus on uhka yrittäjyydelle ja yritysten kehittämiselle.

Työn verottaminen on maassamme ankaraa. Olisi hyvä, jos sitä pystyttäisiin alentamaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ansiotulojen verotusta on kevennetty mittavasti viimeiset kymmenen vuotta, ja samalla on syöty pohjaa kuntataloudelta ja kuntien tuottamilta palveluilta. Jos hinta on tämä, en kannata. Kuntien valtionosuuksia tulee pystyä tulevaisuudessa ennemminkin korottamaan. Hetemäen työryhmä esittää 2 miljardin tuloveronkevennyksiä. Veronkevennysten esittäminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tuntuu kyllä velkataakka huomioon ottaen muutenkin aika käsittämättömältä. 

Kulutuksen verottamisen kiristäminen merkitsee käytännössä hintojen nousua. Hankalinta tämä on pienituloisille, joille hintojen kohoaminen merkitsee entistä suurempia vaikeuksia tulla toimeen, ostaa ruokaa ja lääkkeitä, maksaa sähköä ja vuokraa. Jos hintoja korotetaan välillisen verouksen kautta, on samalla pidettävä huoli siitä, että kaikkein pienituloisimmat (maassamme elää köyhyysrajan alapuolella jo 700.000 suomalaista, joista 150.000 on lapsia) saavat vastaavasti lisää tukea. Toinen vaihtoehto on kohdentaa tuloveronkevennystä vahvimmin alimpiin tuloluokkiin.

Uskonnonopetus uhan alla

Tiistai 15.6.2010

Opetusministeriö asetti työryhmän pohtimaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa, ja työryhmä esittää muutoksia mm uskonnonopetukseen. Uskontoa opetetaan tällä hetkellä 11 vuosiviikkotuntia ja osa tästä on tarkoitus muuttaa yleisen etiikan opetukseksi. Näillä oppitunneilla on tarkoitus pohtia työryhmän esityksen mukaan eri katsomuksille yhteisiä arvoja ja ihmisyyttä. 

Suomi velkaantuu nopeasti

Keskiviikko 9.6.2010

Tänään käsiteltiin eduskunnassa valtiontalouden kehyksiä vuosille 2011-2014. Velkaa otetaan joka vuosi reilusti lisää ja korkojen lähtiessä nousuun taloutemme on kestämättömällä pohjalla. Hallitus ei aio laittaa talouttamme kuntoo, vaan siirtää ikävät päätökset seuraavalle hallitukselle.

Ihmetystä herätti myös vasemmisto-opposition toiminta. Kymmenien miljardien lisäysesitykset tässä taloudellisessa tilanteessa osoittavat niiden tekevän pelkkää vaalityötä. Vastuuttomilla esityksillä on toki hyvä leveillä vaalikentillä ja paneeleissa, mutta ei lisävelka voi olla keino rahoittaa näitä uudistuksia. Pitäisikö velkaantua kymmenen miljardin vuosivauhdin sijaan reilu 30 miljardia joka vuosi? Esityksiä rahoittamisesta ei tuttuun tapaan näkynyt.

Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa valtiolla oli velkaa lähes 70 miljardia euroa. 10 miljardin lisäys vuosittain johtaa velan kasvamiseen siten, että vuoteen 2015 mennessä velkaa on jo 60 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Vasemmisto-opposition vauhdilla velkaa olisi aika nopeasti yli 100 prosenttia. Vaalipelin sijaan pitäisi uskaltaa katsoa silmiin talouden realiteetteja ja asettaa tavoitteeksi valtiontalouden tasapaino, jotta rahaa riittäisi tulevaisuudessa myös palveluiden tuottamiseen.

Raamattu vs porno

Perjantai 4.6.2010 klo 15:52

Vapaa-ajattelijat järjestivät tänään Kolmen sepän patsaalla Helsingissä mielenilmaisun, jossa he vaihtoivat Raamattuja ja hengellistä kirjallisuutta pornolehtiin. Tätä vaihtokauppaa he perustelivat sillä, että maailma olisi paljon rennompi paikka jos ihmiset vaihtaisivat pyhät kirjansa pornoon. 

Hyväksyvätkö todella vapaa-ajattelijat tämän suuntaisen profiloitumisen suhteessa seksuaalisuuteen? Ei pornolehtien edustama seksuaalisuus ole jotakin tavoiteltavaa ja hyvää. Vapaa-ajattelijoiden pitäisi pystyä haastamaan Raamatun arvot jollakin aivan toisen tason kilpailijalla.