Opettajille nimikesuoja

Torstai 29.4.2010

Eilen paljastui ensimmäinen valeopettaja. Kuvaamataidon opettajana yläkoulussa toiminut nainen oli ehtinyt toimia opettajana jo kymmenen vuotta, ennen kuin totuus paljastui. Nainen oli väärentänyt tutkintotodistuksensa ja häntä epäillään petoksesta.

Opettajien kohdalla tilanne on vähän toisenlainen, kuin lääkäreillä. Lääkäreillä on oma rekisterinsä, josta heidän koulutuksensa voi käydä tarkastamassa, ja viime syksyn kohujen jälkeen näin varmasti tehdäänkin. Opettajaksi voi sen sijaan itseään tituleerata aivan kuka tahansa, eikä asiaa voi luotettavasti tarkastaa mistään rekisteristä.

Opettajille tulisi luoda nimikesuoja ja vastaava rekisteri kuin hoitoalallakin on. Opettajan titteliä käyttävällä olisi tällöin aina myös opettajan pätevyys, ja sen voisi luotettavasti tarkastaa. Opettajan pätevyydestä olisivat todennäköisesti kiinnostuneita koulun henkilökunnan lisäksi myös lasten vanhemmat.

Hämeenlinnan OKL Tampereelle?

Tiistai 27.4.2010

Oulun yliopistossa tehtiin hiljattain päätös lakkauttaa Kajaanin Opettajankoulutusyksikkö ja keskittää kaikki opetus Ouluun. Samaa on valmisteltu myös Hämeenlinnan OKL:en kohtaloksi - koulutus siirrettäisiin tässä tapauksessa Tampereelle.

Päätös on seurausta ministeriön aiemmista linjauksista keskittää kaikkea koulutusta suurempiin yksiköihin säästöjen aikaansaamiseksi. Sama keskittäminen aloitettiin ensin ammattikorkeakouluissa ja nyt vuorossa ovat yliopistot. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun Heinolan yksikkö siirrettiin Lahteen väkisin. Mikään muu päätös ei ministeriölle kelvannut.

Vanhasen molempien hallitusten politiikka on ollut kaikessa maakuntakeskuksia tukevaa ja muita syrjivää. Hallitus on keskittänyt mm. poliisin, verottajan, oikeuslaitoksen toimipisteitä sekä työ- ja elinkeinopalveluita maakuntakeskuksiin, ja vienyt samalla elinvoimaa ja tulevaisuuden edellytyksiä pienemmiltä keskuksilta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eri yksiköiden sijoittamista eri puolille maata on aiemmin pidetty perusteltuna aluepoliittisista syistä. On haluttu pitää pienempiäkin kaupunkeja elinvoimaisina ja vetovoimaisina niin nuorille opiskelijoille kuin hyvinkoulutetulle opettajakunnallekin perheineen. Samalla on saatu sekä välittömästi, että välillisesti työllistettyä iso joukko pienemmän kaupungin väkeä. Minun mielestäni nämä perustelut ja tavoitteet ovat voimassa edelleen.

Vanhustenhoito kriisissä

Lauantai 12.9.2009

Tällä viikolla julkistettiin Lääninhallitusten tutkimustulokset vanhustenhoidon tilasta. Tulokset olivat järkyttäviä. Kiinnisitomista, lääkkeillä nukuttamista, aliravitsemusta, vaippapakkoa jne. Tiedossa on ollut, että tilanne on paha, mutta kriisin laajuus taisi yllättää. Nyt ei enää voi siivota omaatuntoaan vetoamalla yksittäistapauksiin. Kaikki puolueet lupasivat edellisten vaalien alla paljon, mutta mitään ei ole tehty ja tilanne on entisestään pahentunut.

Vanhustenhoitoon on säädettävä kuntia velvoittava vanhustenhoitolaki ja kuntien resurssit on laitettava kuntoon. Tässä vaaditaan toimenpiteitä niin kuntapäättäjiltä kuin hallitukseltakin. Peruspalveluministeri Risikko työntää vastuun kunnille ja vaatii etteivät kunnat laman kourissa säästäisi vanhustenhoidosta. Ihmettelen kuntien syyllistämistä. Eivätkö kunnissakin ole vallassa nämä samat puolueet? Ministerin syytös osuu omaan väkeen, jos väitetään, että vika on kunnissa. Pitäisikö hallituspuolueiden panna oma väkensä ruotuun?

Kyllä kysymys on ennenkaikkea kuntien riittämättömistä resursseista ja velvoittavan lainsäädännön puutteesta. Näistä kummastakin kantaa vastuun ensisijaisesti hallitus. Suositukset ja pyrkimys hyvään resurssien puitteissa eivät riitä, sen ovat kokemus ja myös tutkimustulokset osoittaneet.

Ydinvoiman määrästä päätettävä eduskunnassa, ei markkinoilla

Keskiviikko 26.8.2009

Hallituksen tulisi ottaa selkeämmin kantaa ydinvoiman lisäämiseen, ydinvoimaratkaisuja ei tule jättää markkinatalouden päätettäväksi. Jos luvat myönnetään, rahoitus siirtyy näihin energiamuotoihin ja jättää panostukset uusiutuviin energiamuotoihin toteutumatta. Hallitukselta on löydyttävä rohkeutta rajata tuotettavan ydinsähkön määrää uusiutuvien energiamuotojen kannattavuuden turvaamiseksi.

Hallituksen tavoite rakentaa kolme uutta ydinvoimalaa on käännös markkinatalouden suuntaan, jossa turvallisuus, energiataloudellisuus ja energialähteiden monipuolisuus tallataan talouden jalkoihin. Ratkaisu on laiska ja tavoitteeton. Ydinvoiman hinta on maassamme edullinen, koska ydinvoimalaonnettomuuden varalta otettavan vastuuvakuutuksen hinta ja arviot ydinjätetutkimuksen ja ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista ovat kansainvälisessä vertailussa maassamme hyvin alhaiset. Ylikapasiteetin myyntikielto maamme rajojen ulkopuolelle ei myöskään olisi tulevaisuudessa realismia.

Energiatuotannon lisäys tulisi puolueemme energiapoliittisen tiekartan mukaan tehdä pääasiassa uusiutuvia energiamuotoja käyttäen. Eri ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Tuulivoima, vesivoima, biopohjaiset liikennepolttoaineet, aurinko, hake ja pelletti, jätteet ja ydinvoima yhdessä muodostavat pohjan maamme energiantarpeen ja vihreän sähkön viennin tyydyttämiseksi unohtamatta sähkön säästämiseen tähtäävien uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa.

Kristillisdemokraattien energiapoliittisessa tiekartassa Suomi täyttää EU-tavoitteet energiatehokkuuden kasvusta ja uusiutuvien energiamuotojen lisäyksestä 38 prosenttiosuuteen energian loppukäytöstä sekä 10 prosenttiosuuteen liikennepolttoaineista ilman kolmea uutta ydinvoimalaa. Tavoiteohjelmassamme Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 alenevat jopa enemmän kuin 20 % vuoden 1990 päästötasosta eivätkä jää kauaksi mahdollisesta tiukemmasta 30 %:n tavoitetasosta.