Joukkoliikennetukea tarvitaan myös keskisuurille kaupungeille

Torstai 12.8.2010

Valtio tukee ensi vuonna 10 miljoonalla suurten kaupunkien joukkoliikennettä, mikäli talousarvio hyväksytään tällaisenaan. Tähän "valittujen joukkoon" kuuluvat Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Opiskelin aikanaan Tampereella, olen töissä Helsingissä ja Oulu on lapsuuden kotikaupunkini, siksi niiden joukkoliikenteen sujuvuuskin on tullut tutuksi. Valtion tuella noissa kaupungeissa on saatu aikaiseksi joukkoliikenne, joka palvelee kaupunkilaisia tiheillä vuoroilla ja kulkijalle edullisesti.

Olemme KD:n porukan kanssa esittäneet ja äänestyttäneet useana vuonna joukkoliikennetuen laajentamista keskisuuriin kaupunkeihin. Ensi vuoden talousarviossa keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetuki on saatu jo mukaan tekstiin, mutta rahasummaa sille ei ole kirjattu. Osa joukkoliikenteen tuesta tulee ELY-keskusten kautta, joten Lahtikin saa jotakin, mutta erillisellä momentilla tuetaan vain suuria kaupunkeja.

Lahtelaisena päättäjänä tiedän, miten tärkeä tämä tuki meille olisi. Tarvitsemme kipeästi tasa-arvoa eli lisävuoroja, tunnin vaihto-oikeutta, erityisryhmien alennuslippuja ja lastenvaunuille ilmaisia matkoja. Joukkoliikenteen tekeminen Lahdessa kilpailukykyisemmäksi omalle autolle on oikea kehityssuunta, johon tarvitsemme lisäresursseja. Siispä, keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen myös kunnollinen rahasumma, kiitos!

Valtion talousarvio optimistinen työllisyyden suhteen

Keskiviikko 4.8.2010 klo 13:04

Katainen antoi esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi viime viikolla. Talousarvioesityksessä on monta ihmeteltävää, ensimmäisenä tietenkin massiivinen velkaantuminen, mutta tässä blogissani ihmettelen sen työllisyyteen liittyviä lukuja.

Budjetissa on osoitettu varoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 530 miljoonaa euroa, joka on 58 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioita vähemmän. Syyksi ilmoitetaan työllisyystilanteen paraneminen. Työvoimatoimistojen säästösumma on 5 miljoonaa euroa, josta yli 2 miljoonaa euroa selittyy henkilöstön vähentämisellä ja 2,4 miljoonaa tehtävien vähenemisellä. Tuottavuustoimilla on tarkoitus vähentää 230 työntekijää ensi vuonna. 

Optimistisuutta löytyy STM:n puolelta, työmarkkinatuki vähenee 40 miljoonaa euroa ja peruspäiväraha 6 miljoonaa euroa. Erikoisin muutos liittyy pykälään nimeltään valtionosuus työttömien koulutusetuuksista, johon kuluvalle vuodelle on myönnetty rahaa yli 212 miljoonaa euroa. Se nimittäin poistetaan kokonaan ja maksetaan "ansiopäivärahan, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen momentilta riippuen siitä, mihin etuuteen hakija on oikeutettu." Tämä summa tulisi näkyä siten korotuksena muissa määrärahoissa, mutta en ole löytänyt.

Ministeriöiden laskelmat perustuvat ensi vuoden työttömyysasteen laskuun 9,6 prosenttiin. Toivon todella, että ovat oikeassa! Kaikki eivät näin optimistisia arvioita talouden kehityksestä kyllä tee. Kun velkaa otetaan jo nyt ensi vuodelle lisää 8,8 miljardia, lisäbudjeteilla ei toivottavasti tarvitse tätä summaa enää paisuttaa.

Suomi velkaantuu nopeasti

Keskiviikko 9.6.2010

Tänään käsiteltiin eduskunnassa valtiontalouden kehyksiä vuosille 2011-2014. Velkaa otetaan joka vuosi reilusti lisää ja korkojen lähtiessä nousuun taloutemme on kestämättömällä pohjalla. Hallitus ei aio laittaa talouttamme kuntoo, vaan siirtää ikävät päätökset seuraavalle hallitukselle.

Ihmetystä herätti myös vasemmisto-opposition toiminta. Kymmenien miljardien lisäysesitykset tässä taloudellisessa tilanteessa osoittavat niiden tekevän pelkkää vaalityötä. Vastuuttomilla esityksillä on toki hyvä leveillä vaalikentillä ja paneeleissa, mutta ei lisävelka voi olla keino rahoittaa näitä uudistuksia. Pitäisikö velkaantua kymmenen miljardin vuosivauhdin sijaan reilu 30 miljardia joka vuosi? Esityksiä rahoittamisesta ei tuttuun tapaan näkynyt.

Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa valtiolla oli velkaa lähes 70 miljardia euroa. 10 miljardin lisäys vuosittain johtaa velan kasvamiseen siten, että vuoteen 2015 mennessä velkaa on jo 60 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Vasemmisto-opposition vauhdilla velkaa olisi aika nopeasti yli 100 prosenttia. Vaalipelin sijaan pitäisi uskaltaa katsoa silmiin talouden realiteetteja ja asettaa tavoitteeksi valtiontalouden tasapaino, jotta rahaa riittäisi tulevaisuudessa myös palveluiden tuottamiseen.

Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti...

Lauantai 1.5.2010

Kreikan talouskriisi näyttää todella pahalta. EU on lainaamassa tässä vaiheessa Kreikalle 30 miljardia euroa ja IMF 15. Suomen osuus tästä on noin 500 miljoonaa. Todellinen tarve on arvion mukaan 120-150 miljardin välissä. Kreikan omien lainojen korko on noussut jo 15 prosenttiin ja se tulee tarvitsemaan valtavasti lisälainaa pelkistä koroista selviämiseen.

Kaatuvatko seuraavaksi Espanja EU:n syliin, sitten Portugali ja sen jälkeen Irlanti ja Iso-Britannia? Miten paljon EU, ja miten paljon Suomi voivat tukea muita ottamalla lisää lainaa, jota ei todennäköisesti saa takaisin ainakaan kymmeneen seuraavaan vuoteen, jos koskaan? Asiantuntijat sanovat, että kaikki muut vaihtoehdot ovat vielä huonompia.

Kun maamme vaipui edelliseen lamaan 1990-luvun alussa, eduskunta teki todella kipeitä leikkauksia ja säästötoimenpiteitä. Moni suomalainen ei ole selvinnyt niistä vieläkään. En usko, että silloin osattiin tehdä juuri oikeita leikkauksia, sillä laman maksoivat sosiaaliturvan varassa olevat ja lapsiperheet. Mutta säästötoimenpiteet purivat ja talous saatiin tasapainoon.

Jos Kreikka saa ensin lainaa EU:lta ja sitten vasta IMF:ltä, Kreikalle annettavalle lainalle on laitettava tiukat ehdot. Maan on itse laitettava asiansa kuntoon ja luotava luottamus uudelleen. Muuten lainan antaminen vain siirtää maan totuuden hetkeä ja antaa aikaa siirtää kipeitä ratkaisuja edelleen.

Lahden talousarvio hyväksyttiin

Tiistai 1.12.2009

Lahden valtuusto sai eilen hyväksytyksi kaupungin talousarvion ensi vuodelle. Yllättävän nopeasti mennyt kokous ei tuonut enää mukanaan suuria yllätyksiä. Äänestimme sekä muutamasta lisäysesityksestä, että muutamasta ponnesta. Tuttuun tapaan lisäysesityksistä ei enää tässä vaiheessa hyväksytty yhtäkään.

Itse sain läpi yksimielisenä ponsiesityksen, jolla valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta palaamaan vielä perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Kaupungin määrärahahakemus on sisällä opetusministeriössä, mutta vastaus on todennäköisesti kielteinen. Mikäli näin käy, asia käsitellään vielä lisätalousarvion yhteydessä kaupunginhallituksessa. On harmi, etteivät isot valtuustoryhmät lähteneet tukemaan aiempaa lisäysesitystäni. Tällä ponnella sain asian ainakin vielä kerran heidän päätettäväkseen.

Ryhmäpuheessani kiinnitin perusopetuksen lisätarpeen lisäksi huomiota taloutemme velkaantumiseen. Siihenkin joudumme vielä valitettavasti palaamaan monta kertaa.

Ydinvoiman määrästä päätettävä eduskunnassa, ei markkinoilla

Keskiviikko 26.8.2009

Hallituksen tulisi ottaa selkeämmin kantaa ydinvoiman lisäämiseen, ydinvoimaratkaisuja ei tule jättää markkinatalouden päätettäväksi. Jos luvat myönnetään, rahoitus siirtyy näihin energiamuotoihin ja jättää panostukset uusiutuviin energiamuotoihin toteutumatta. Hallitukselta on löydyttävä rohkeutta rajata tuotettavan ydinsähkön määrää uusiutuvien energiamuotojen kannattavuuden turvaamiseksi.

Hallituksen tavoite rakentaa kolme uutta ydinvoimalaa on käännös markkinatalouden suuntaan, jossa turvallisuus, energiataloudellisuus ja energialähteiden monipuolisuus tallataan talouden jalkoihin. Ratkaisu on laiska ja tavoitteeton. Ydinvoiman hinta on maassamme edullinen, koska ydinvoimalaonnettomuuden varalta otettavan vastuuvakuutuksen hinta ja arviot ydinjätetutkimuksen ja ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksista ovat kansainvälisessä vertailussa maassamme hyvin alhaiset. Ylikapasiteetin myyntikielto maamme rajojen ulkopuolelle ei myöskään olisi tulevaisuudessa realismia.

Energiatuotannon lisäys tulisi puolueemme energiapoliittisen tiekartan mukaan tehdä pääasiassa uusiutuvia energiamuotoja käyttäen. Eri ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Tuulivoima, vesivoima, biopohjaiset liikennepolttoaineet, aurinko, hake ja pelletti, jätteet ja ydinvoima yhdessä muodostavat pohjan maamme energiantarpeen ja vihreän sähkön viennin tyydyttämiseksi unohtamatta sähkön säästämiseen tähtäävien uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa.

Kristillisdemokraattien energiapoliittisessa tiekartassa Suomi täyttää EU-tavoitteet energiatehokkuuden kasvusta ja uusiutuvien energiamuotojen lisäyksestä 38 prosenttiosuuteen energian loppukäytöstä sekä 10 prosenttiosuuteen liikennepolttoaineista ilman kolmea uutta ydinvoimalaa. Tavoiteohjelmassamme Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 alenevat jopa enemmän kuin 20 % vuoden 1990 päästötasosta eivätkä jää kauaksi mahdollisesta tiukemmasta 30 %:n tavoitetasosta.

Kuuleeko norsunluutornissa kukaan?

Tiistai 4.8.2009

Eilen oli tämän syyskauden ensimmäinen kaupunginhallitus. Aloitimme syyskauden talouden tunnuslukuja katsellen, eikä kovin mukavalta näyttänyt. Verotulot tulevat alittumaan ja menot ylittymään, tappiota tulee arvion mukaan tälle vuodelle noin 6,5 miljoonaa euroa. Työttömyys on noussut Lahdessa jo 15,1 prosenttiin kesäkuussa ja tästä aiheutuu tietenkin sekä lisäkustannuksia että verotulojen menetyksiä kaupungille.

Kuntaliiton Kietäväisen ja muidenkin kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan vähintään joka kolmas kunta suunnittelee lomautuksia ensi vuodelle. Kuntaveroprosenttia ollaan nostamassa 120 kunnassa. Taantumasta johtuva verotulojen romahdus asettaa kovan veroprosentin korotuspaineen kaikkialla. Kunnat myös velkaantuvat vauhdilla ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa kunnan tuloista käytetään korkomenoihin ja velkojen lyhennyksiin.

Kunnat tuottavat suurimman osan yhteiskuntamme palveluista. Vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelut ja perusopetus tulevat joutumaan säästökuurille, mikä tietää väkisinkin heikentyviä palveluja, palveluverkkojen supistamista ja kasvavia jonoja. Kuntaministeri esittää lääkkeeksi toimintojen tehostamista. Jo nyt on esimerkiksi Lahdessa tehostettu niin paljon toimintoja, että niitä siirretään yksityiseltä takaisin kuntapalveluiksi, koska osataan itse tehdä yksityistä halvemmalla. Tehostamalla palveluita ei enää saavuteta kustannussäästöjä.

No, mitä tekee hallitus? Budjettiriihessä se ei tule osoittamaan lisävaroja kunnille, vaan hallitus olettaa kuntien tulevan toimeen omillaan ja ottavan osaa elvytykseen. Realismi ei ole tavoittanut norsunluutornia, kuntapalveluita ei valitettavasti oletuksilla tuoteta.

Hassua puolustaa omaa maata?

Tiistai 17.3.2009

EU on laatimassa yhteistä 5 miljardin elvytyspakettia, mutta tällä hetkellä sen toteutuminen on epävarmaa. Jotkut maat ovat valmiita luopumaan koko paketista, mutta Suomi ei. Suomi on jäämässä paketissa maksajan rooliin, joten syytä luopumiseen olisi. Ministeri Thorsin mukaan olisi kuitenkin "hassua" pitää luopumispuheenvuoro kaiken keskustelun jälkeen.

Mitä hassua on oman maan puolustamisessa ja omalle maalle vahingollisen lopputuloksen vastustamisessa? Eikö maamme edustajien tehtävänä ole juuri maamme etujen ajaminen näissä neuvotteluissa? Suorastaan ärsyynnyin luettuani Thorsin kommentista.

Huonojen neuvottelutulosten seurauksena olemme kohta tilanteessa, jossa emme enää saa tuottaa omaa ruokaamme, ja jälleen epäonnistuimme juuri oman maataloutemme puolustamisessa. Olisiko aika ottaa uusi suunta ja asettaa tavoitteeksi oman maan etujen ajaminen edes tässä taloudellisessa tilanteessa? Muut maat tekevät niin ja onnistuvat siinä meidän kustannuksellamme.

Keynesiläisyys monetarismia parempi vaihtoehto

Lauantai 22.11.2008

Taloudellisen laman uhka on aloittanut tietenkin keskustelun siitä, miten lamaa torjutaan ja miten kriisi hoidetaan. Washingtonin G20-maiden kokouksessa selkeästi esille nouseva talousajattelu on ns. keynesiläinen ajattelumalli.

Keynesiläisyydessä uskotaan talouden laman hoituvan lisäämällä julkisia investointeja ja kulutusta, jotta talouden kokonaiskysyntä tasapainottuisi. Keynesin talousteoriaa vastassa on monetarismi, jonka pääajatukseksi voisi yksinkertaistaa ajatuksen siitä, että vapaat markkinat hoitavat taloustilanteen ennalleen, kun kysyntä ja tarjonta jälleen kohtaavat toisensa. Julkisen sektorin ei tarvitse kehitykseen puuttua, sen hoitaa aika.

Koska ei ole olemassa täydellistä näyttöä minkään talouspoliittisen menettelyohjelman ylivertaisuudesta, politiikan valinnoissa tulevat esiin maailmankatsomukselliset erot. Erot liittyvät näkemyksiin markkinoiden toiminnan tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä julkisen vallan kyvystä tai tarpeesta ohjata kehitystä.

Tunnustaudun enemmän keynesiläisyyden kannattajaksi. Molempien talousteorioiden taustalta löytyy loppujen lopuksi arvomaailma, jonka perusteella valinta on helppo. Monetarismi sysää ihmisen hyvinvoinnin tämän omalle vastuulleen, keynesiläisyyden taustalla on ajatus siitä, että julkinen sektori on vastuussa ihmisten hyvinvoinnista. On hienoa huomata, että maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemisessa tällä kertaa korostuvat keynesiläiset opit.

Toiminnan ja talouden seurantaraportista

Maanantai 8.9.2008 klo 21:36

Tänään oli valtuuston kokouksessa käsittelyssä toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-kesäkuulta. Raportin hyviä uutisia ovat mm. ne, että talous on hyvällä mallilla tämänkin vuoden lopussa ja että työttömyys, varsinkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt reilusti.

Raportin syvempi tarkastelu tuo esille myös valitettavia uutisia. Eri toimialojen selvityksistä ilmenee mm. että lastensuojelun ostopalvelut kasvoivat alkuvuonna 27 %, mielenterveysasumispalveluiden kustannukset ovat nousseet merkittävästi asiakasmäärien kasvusta johtuen, hyvinvointipalvelujen kaikkia virkoja ei ole saatu täytettyä, erityisoppilaiden määrän kasvu on ollut kevään aikana 40 oppilasta ja päivähoidossa on 129 lisäpaikan tarve. Työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi riittää tulevaisuudessakin.

Keskustelin myös yhden Keskustalaisen valtuutetun kanssa tulevan vuoden talousarviokokouksesta. Keskusta tulee esittämään ainakin miljoona euroa lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtaan. Kun kysyin, millä tämä aiotaan rahoittaa, sain vastaukseksi ettei ole valtuutetun asia miettiä sitä. Siitä vastaavat virkamiehet.

Kristillisdemokraattina haluan tehdä vastuullisempaa politiikkaa. Olen samaa mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat lisäpanostusta. Ehdottomasti. Mutta olen myös sitä mieltä, että samalla tulisi esittää, miten lisäys rahoitetaan. On reilumpaa myöntää avoimesti, että tällä summalla kasvatetaan kunnan velkaa, tai että tällä summalla pienennetään tulosta tai vähennetään jotakin muuta palvelua, kuin esittää suuria populistisia panostuksia ottamatta vastuuta kokonaistaloudesta. Realiteetit pitää vaalienkin alla uskaltaa tunnustaa. 

Veronkevennyksistä helpotusta myös pienituloisimmille

Perjantai 8.8.2008

Ensimmäinen kokonainen työviikko on mennyt pääosin ensi vuoden talousarvion kimpussa. Kova työ - liitteineen ja ulkopuolisine ja ministeriöiden omine kommentteineen luettavaa kertyy satoja sivuja.

Talousarvio jatkaa samalla veronalennusten linjalla kuin edellisten hallitusten budjetit. Vaikka SDP ja Vasemmistoliitto ovat arvostelleet kovin sanakääntein budjettia suurituloisten suosimisesta, he itse hallituksessa istuessaan tekivät täsmälleen samanlaista politiikkaa. Vuoden 1993 jälkeen toteutetut kaikki veronalennukset ovat vähentäneet verotuksen progressiota ja helpottaneet enemmän suurituloisten verotusta kuin pienituloisten.

Itse asiassa kaikkein pienituloisimpien suomalaisten verotus saattaa ensi vuonna jopa kiristyä. Noin miljoona suomalaista ei maksa valtionveroa ollenkaan, koska tulot ovat niin pienet. Sen sijaan kunnallisveroa maksavat kaikki, ja koska budjetti ei tuo helpotusta kuntien talouden ahdinkoon, monilla kunnilla on jälleen tarvetta kunnallisveron kiristämiseen. Tänä vuonna korkeaksi noussut inflaatiokin on puraissut kaikkein voimakkaimmin juuri pienituloisia – hinnankorotukset kun ovat kohdistuneet kaikkein välttämättömimpään, eli ruokaan, energiaan ja asumiseen.

Sekä Keskusta, Vihreät että RKP:kin ovat ilmaisseet halustaan kohdistaa veronkevennyksiä enemmän pieni- ja keskituloisille ja budjettiriihessä tästä tullaan onneksi vielä keskustelemaan. Samalla toivon keskustelua myös siitä, millä toimenpiteillä tämän kaikkein pienituloisimman kansanosan verorasitusta helpotetaan. Veronkevennykset tulisi ennen kaikkea suunnata niille, joille niillä on kaikkein suurin merkitys.